Professori oppimistuloksista IS:lle: Olemme menossa kohti luokkayhteiskuntaa

Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien tulokset olivat selvästi muita heikommat.
Oppitunti Siivikkalan koulussa Ylöjärvellä 18. helmikuuta 2022. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN
Oppitunti Siivikkalan koulussa Ylöjärvellä 18. helmikuuta 2022. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN

Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo olevansa erittäin huolissaan suomalaisten lasten ja nuorten oppimistuloksista.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tiistaina julkaisemassa arviossa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien kolmosluokkalaisten oppimistulokset olivat selvästi muita heikommat.

– Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, Keltikangas-Järvinen sanoo Ilta-Sanomille.

Vaikka oppilaiden osaamisen kehitys on tasaista eri puolella Suomea, on osaaminen Karvin mukaan kuitenkin kehittynyt eri tavoin eri kouluissa. Koulujen väliset erot ovat kasvaneet alkuopetuksen aikana.

Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät yltäneet kolmannella luokalla edes sille taitotasolle, jolla luokkakaverit aloittivat koulunkäynnin.

– Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkin ajan päästä nähtävissä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen varoittaa.

LUE MYÖS:
”Nyt tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä, joilla kehityssuunta käännetään”

Suomen koulumallista tehtiin maailmalla esikuva, mutta sen menestyksen syyt saatettiin ymmärtää väärin.
Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen patistaa hallintokinastelun sijaan korkeakoulukenttää miettimään, miten se voi yhdessä avittaa Suomen kasvuun.
Pitkittynyt NEET-tila koskee pienempää ja selvästi valikoitunutta joukkoa.
Mainos