Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi, kertoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tiedotteessa.
– Vähintään puoli vuotta NEET-tilassa oli vuoden aikana yhteensä vain joka kymmenes ja koko vuoden neljä prosenttia kaikista nuorista. Pitkittynyt NEET-tila koskee pienempää ja selvästi valikoitunutta joukkoa: useimmilta puuttuu toisen asteen tutkinto ja yli puolella havaitaan tarkastelun aikana vähän tai ei lainkaan työskentelyä.
VATT Datahuoneessa tarkasteltiin 18–29-vuotiaita nuoria Suomen yhdessätoista suurimmassa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori ja Joensuu) kuukausittain vuodesta 2021 alkaen.
Joulukuussa 2024 kaupungeissa asui noin 441 000 18–29-vuotiasta, ja heistä NEET-tilassa oli noin 51 500 eli 12 prosenttia. Vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti NEET-tilassa olleita oli silloin noin 26 000 eli 6 prosenttia kaikista 18–29-vuotiaista. Noin 15 000:lla jakso oli jatkunut vähintään vuoden.
NEET-osuudella mitataan nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolisuutta. Vuonna 2025 EU-maiden keskimääräinen NEET-osuus oli 11,0 prosenttia ja Suomessa 11,2 prosenttia (Eurostat 2026a; 2026b).
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2024 noin 50 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 15–24-vuotiasta, eli kahdeksan prosenttia ikäryhmästä (Tilastokeskus 2025).
– Luvut kuvaavat tilannetta tiettynä ajanhetkenä, mutta niistä ei selviä, miten pitkäkestoinen tilanne on.
Suurin osa NEET-jaksoista on lyhyitä
VATTin mukaan kaksi kolmasosaa NEET-jaksoista eli yhtäjaksoisesti NEET-tilassa vietetyistä ajanjaksoista kesti 1–2 kuukautta, ja vain 15 prosenttia kesti vähintään puoli vuotta. Yli puolet jaksoista alkoi palkkatyöstä ja päättyi palkkatyöhön.
– Tällaiset jaksot näyttävät tavallisilta lyhyiltä tauoilta työpaikkojen välillä. Yksittäisenä kuukautena noin puolet havaituista NEET-nuorista on lyhyellä, alle puolen vuoden jaksolla ja noin puolet tätä pidemmällä jaksolla.
– Yhden ajankohdan tilanteeseen perustuvista NEET-luvuista, kuten Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoista, noin puolet kuvaa siis todennäköisesti tavallisia tilapäisiä elämäntilanteita ja vain noin puolet vakavampaa nuorten syrjäytymisriskiä.
Tarkastelluissa kaupungeissa NEET-nuoria oli vuonna 2021 keskimäärin noin 46 200 kuukaudessa (11,1 prosenttia 18–29-vuotiaista) ja vuonna 2024 noin 48 500 (11,3 prosenttia).
– Vuonna 2025 NEET-osuus näyttää kasvaneen, mutta luvut eivät ole vielä lopullisia, koska rekisteriaineistot täydentyvät viiveellä. Eurostatin mukaan koko Suomen 15–29-vuotiaiden NEET-osuus pysyi vakaana 9,3–10,0 prosentissa vuosina 2021–2024 ja nousi 11,2 prosenttiin vuonna 2025 (Eurostat 2026b).
Toisen asteen tutkinnon ja työkokemuksen puute
Vähintään puoli vuotta NEET-tilassa olleiden 18–29-vuotiaiden taustat erosivat ikätovereista. Yli puolella ei ollut toisen asteen tutkintoa, kun kaikista kaupunkien 18–29-vuotiaista tämä puuttui vajaalta neljäsosalta.
Yli puolella ei ollut vuoden 2019 jälkeen palkkatuloja yli kolmena peräkkäisenä kuukautena.
Ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia, kun kaikista näiden kaupunkien nuorista heitä oli 18 prosenttia.
Miehiä oli kolme viidestä, joten ilmiö koskettaa myös monia nuoria naisia.
Vähintään puoli vuotta NEET-tilassa olleista nuorista 41 prosenttia eli noin 10 500 nuorta ei ollut rekisteröitynyt työnhakijaksi. Nuoremmilla osuus oli suurempi: 18–24-vuotiaista työnhakijana ei ollut 46 prosenttia, 25–29-vuotiaista 35 prosenttia.
– Viiden kuukauden odotusaika voi vähentää nuorten halua ilmoittautua työnhakijaksi
VATTin mukaan yksi mahdollinen selitys sille, miksi moni NEET-nuori ei ilmoittaudu työnhakijaksi, on työttömyysturvan rakenne.
– Ilman ammatillista tai korkeakoulututkintoa työttömyysetuutta saa vasta noin viiden kuukauden odotusajan jälkeen. Vanhempiensa luona asuvan etuutta voivat pienentää myös vanhempien tulot (Kela 2026a; 2026b). Kun etuutta ei ole heti tulossa tai se jäisi pieneksi, työnhakijaksi ilmoittautuminen voi jäädä tekemättä.
– Työnhakijaksi rekisteröitymisellä on merkitystä, kun suunnitellaan nuorten tavoittamista ja tukemista kohti työtä tai koulutusta. Jos osa nuorista ei ole yhteydessä työllisyyspalveluihin, ei niiden yhteydessä tarjottavista tukitoimista ole välttämättä heidän kohdallaan apua. Tällöin ensimmäinen ratkaistava kysymys on se, miten nuoreen saadaan ylipäätään yhteys.
Kohdistetaanko huomio oikeaan joukkoon?
VATTin mukaan NEET-osuus on hyödyllinen mittari, mutta se niputtaa yhteen kaksi erilaista ilmiötä: suuren joukon lyhyitä taukoja ja pienemmän joukon pitkittyneitä tilanteita.
– Useimmat NEET-jaksot päättyvät muutamassa kuukaudessa, tyypillisesti kun nuori palaa töihin tai opiskelemaan. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta olennaista on tavoittaa pitkittyneessä NEET-tilassa olevat, mikä voi olla haasteellista, koska heistä kaksi viidestä ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi.