Tasavallan presidentti Alexander Stubb ennakoi, että heikkenevä talous ajaa Vladimir Putinin pakotetuksi rauhanneuvotteluihin. Stubb otti kantaa asiaan politiikan toimittajien tilaisuudessa Presidentinlinnassa torstaina.
– Sotataloutta voi viedä vain tiettyyn pisteeseen saakka. Jossain vaiheessa taloustilanteen näkökulmasta Putin joutuu jo pakotetuksi näihin rauhanneuvotteluihin. Siinä vaiheessa kun lyödään kovasti lisää pakotteita, kuten Yhdysvallat on tehnyt ja myös Eurooppa on tehnyt, talouden suunta tulee määritelemään Putinin toimet. Valitettavasti ihmishengillä ei Putinilla tai Venäjällä näytä olevan minkäänlaista merkitystä, Stubb totesi.
Mitä tulee Ukrainan sodan tämänhetkiseen tilanteeseen, Stubb kertoi olevansa ”varovaisen optimistinen”, että tilanne on hallinnassa viitaten viime viikolla käymäänsä keskusteluun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
– Kaikista tärkeintä on se, että se apu, jonka Ukraina tarvitsee, rahoitusvirrat ja sotamateriaali ylipäätään, liikkuu tällä hetkellä Puolan kautta hyvin rajan yli ja rintamalle.
Stubb nosti torstaina esiin 3-6 kuukauden aikaikkunan, jonka sisällä ensisijaisena tavoitteena olisi saavuttaa ensin tulitauko ja aloittaa sitten rauhanneuvottelut. Hän korosti, että Ukrainan on jatkossakin oltava itsenäinen valtio, sen on voitava päättää halustaan liittyä läntisiin instituutioihin eivätkä suurvallat voi sopia asioista keskenään.
– Olen hyvin luottavainen sen suhteen, että neuvotteluja ei Ukrainan pään yli käydä.
Kaapelirikkojen ”vaarallisin yhdistelmä”
Mitä tulee Itämeren tilanteeseen, Stubb kehottaa suomalaisia varautumaan laaja-alaiseen hybririsodankäyntiin. Hän pitää myös hyvin todennäköisenä, että Itämeren alueella kaapeleiden katkomisia tulee lisää.
– Hybridisodankäynti tarkoittaa muun muassa sitä, että Venäjä välineellistää turvapaikanhakijat rajallamme, aiheuttaa sitä kautta turvattomuutta, epävarmuutta ja pelkoa. Se tarkoittaa päivittäisiä kyberhyökkäyksiä meidän tietojärjestelmiin: pankkeihin, yrityksiin ja viranomaistoimintaan. Se tarkoittaa sabotaasia, joka siis voi olla kaapeleiden katkomista tai rikkomista, ylipäätään kriittiseen infrastruktiiriin iskemistä. Ja se tarkoittaa tietysti myös informaatiosotaa.
Stubbin mukaan tärkeää on ”pitää pää kylmänä” eikä ylireagoida erilaisiin tilanteisiin, vaikka ne välillä pelottavilta ja vaarallisilta tuntuvatkin.
– Meidän pitää luottaa siihen, että yhteiskunnalla on resilienssiä, sietokykyä toimia tässä uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Venäjä ei ole vain käynyt aggressivistä hyökkäyssotaa Ukrainassa, vaan myös pyrkii kaikin keinoin epävakauttamaan läntisiä yhteiskuntia kautta laitain.
Stubb toisti, että viimeisen 16 kuukauden aikana Itämerellä on ollut viisi tapausta, joissa laiva on katkonut kaapeleita.
– Viisi tällaista tapausta 16 kuukaudessa ei voi olla sattumaa.
Hybridisodankäynnin haasteena on, että tekijän tavoitteena on tehdä sellainen toimi, joka jättää epäselväksi sen, kuka sen aiheutti.
– Aiheuttajan kohdallahan on aina käytännössä kolme mahdollisuutta, joista yksi on tahallisuus, toinen on tahattomuus tai vahinko ja kolmas on epäpätevyys. Vaarallisin on yhdistelmä ykköstä ja kolmosta, jossa tavoitteena on tahallisuus, mutta epäpätevä toimija sitä tekemässä. Sellaistakin on nähty.
Itämeren kaapelirikkoihin liittyen Stubb totesi, ettei olennaista ole välttämättä, kuka sen teki, vaan miten jatkossa näitä kyettäisiin estämään ja korjaamaan vauriot mahdollisimman nopeasti.
– On hyvin todennäköistä, että näitä tapauksia tulee lisää ja niillä on erilaisia muotoja ja joka kerta.
Suomen asema ”ei välttämättä huono”
Mitä tulee Yhdysvaltojen politiikkaan Stubb arvioi, että Yhdysvaltain vaalitulos ja uuden hallinnon toiminta on ”osa laajempaa maailmanpoliittista murrosta”.
– Uskallan väittää, että Donald Trump muutti Yhdysvaltain ulkopolitiikan suunnan jo ensimmäisellä kaudellaan. Ja nyt me näemme siitä erilaisia variaatioita.
– Me tulemme näkemään enemmän diilejä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa ja samalla voidaan ehkä todeta, että Suomen asema tässä tilanteessa ei ole välttämättä huono.
Stubb nosti esimerkkeinä tästä keskustelut jäänmurtajista, läheisen yhteistyön puolustusteollisuudessa sekä Suomen vahvuudet muun muassa kvanttiteknologiassa.
