Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu vuoden 2011 lopusta lähtien. Uusi lainsäädäntö muuttaisi kotien kiinteistöverotusta vuonna 2020. Valtiovarainministeriö on perustellut uudistustarvetta sillä, että nykyinen kiinteistövero ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti ja siksi verotusarvot tarvitsevat päivitystä.
Omakotiliitto kannattaa uudistuksen päätavoitteita eli reiluutta, läpinäkyvyyttä ja helppoutta.
Uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste kuitenkin siirretään pientaloille, omakotitaloille, paritaloille ja rivitaloille.
Nyt verotusarvo on kaikille asuinrakennuksille sama, 638,28 euroa neliö. Esityksen mukaan asuinpientalojen, omakotitalot, paritalot ja rivitalot, neliömetrikohtainen yksikköhinta 1[nbsp]400 euroa neliö asettuisi yli 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa (1[nbsp]060 €/m2) korkeammalle.
Omakotiliiton mukaan sen lisäksi ehdotuksesta puuttuu kokonaan maapohjan eli tontin verotusarvot, ja näin ollen laskelmia, miten vero muuttuu kunkin kotitalouden kohdalla tontin osalta ja kokonaisuudessa, on mahdotonta tehdä.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mielestä esitys siitä, että omakoti-, pari- ja rivitaloasukkaat maksaisivat samasta neliömäärästä merkittävästi enemmän kiinteistöveroa kuin kerrostaloasukkaat, on pöyristyttävä.
– Jo perustuslaki edellyttää, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, hän sanoo.
Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöverouudistus tulee välittömästi palauttaa valmisteluun.
– Lakiluonnosta pitää korjata niin, että eri asumismuotoja kohdellaan tasavertaisesti. Kansalaiset tarvitsevat erilaisia asumismuotoja elämänsä eri vaiheissa, eikä valtiovallan tule asettaa asumismuotoja millään tavalla paremmuusjärjestykseen.
Niin ikään Omakotiliitto edellyttää, että kiinteistöverotuksen kaikkien eri elementtien on oltava avoimesti esillä ja yhtä aikaa päätettävinä. Lisäksi Omakotiliitto vaatii, että lakiin pitää sisällyttää vähintään viiden vuoden siirtymäaika ja veron vuosittainen kertanousu tulee rajoittaa korkeintaan kahteen prosenttiin.
Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors korostaa, että kiinteistöveron muutoksien täytyy pysyä kohtuullisina.
– Kotitaloudet tarvitsevat riittävän siirtymäajan ja kertanousulle tulee asettaa katto.
Vuonna 1993 käyttöön otettu kiinteistövero korvasi katumaksun, asuntotuloveron ja kiinteistötulon harkintaverotuksen. Kiinteistöveron tuotto on olemassaolonsa, lähes 25 vuoden, aikana moninkertaistunut. Vuonna 2017 verotuotot kunnille ovat yli 1,8 miljardia euroa ja Valtiovarainministeriö ennustaa verotuottojen nousevan kahteen miljardiin euroon vuonna 2021.
