Donald Trumpin oikeudenkäynti seitsemän vuoden takaisista niin sanotuista hyssyttelyrahoista aikuiselokuvanäyttelijä Stormy Danielsille on jatkunut New Yorkissa jo useita viikkoja. Koskaan aiemmin ei Yhdysvaltain historiassa ole koettu vastaavanlaista näytelmää – oikeudenkäyntiä, jossa valtaa pitävän puolueen edustajat yrittävät kesken vaalikampanjaa sysätä opposition johtavan presidenttiehdokkaan vankilaan peräti 136 vuodeksi.
Tuskin kukaan yhdysvaltalainen lainoppinut katsoo Trumpia vastaan New Yorkissa nostetuilla syytteillä olevan oikeudellisia meriittejä. Jopa syyttäjän omat todistajat ovat tähänastisissa todistajanlausunnoissaan poikkeuksetta vieneet maata niiden alta. Ja silti tämä näytelmä jatkuu, mahdollisesti vielä viikkoja. Tällaiset poliittiset näytösoikeudenkäynnit eivät tule tuhoamaan Trumpia mutta yhdysvaltalaisen oikeusvaltion ne ovat jo ajaneet syvään kriisiin.
Kyselytutkimusten mukaan yhdysvaltalaisten suuri enemmistö ymmärtää kyllä hyvin, mitä on tapahtumassa.
Tässä jyrkästi kahtia jakautuneessakin maassa enemmistö kansasta katsoo, että Trumpia vastaan nostetut syytteet ovat poliittisesti motivoituneita, pitkän poliittisen ajojahdin viimeisin näytös. AP/NORC:in uusimmassa kyselyssä tätä mieltä on peräti 70 prosenttia vastanneista. Vain kaksi kymmenestä katsoo syyttäjien kohtelevan Trumpia oikeudenmukaisesti, ja yhtä harva uskoo tuomarin ja valamiehistön olevan reiluja ja objektiivisia.
Aiemman, republikaaneja lähellä olevan McLaughlin & Associatesin tutkimuksen mukaan ehdoton enemmistö amerikkalaisista katsoo koko operaation olevan Joe Bidenin Valkoisen talon yritystä estää Trumpin vaalivoitto. Republikaaneista peräti 86 prosenttia katsoo demokraattien anastaneen oikeuslaitoksen omiin Trump-vastaisiin puoluepoliittisiin tarkoituksiinsa. Tätä mieltä on selvä enemmistö myöskin puolueisiin kuulumattomista, samoin naisista, nuorista ja etnisistä vähemmistöistä. Samaa kertoi myös CNN:n aiempi kysely, jonka mukaan kaikista äänestäjistä vain 13 prosenttia katsoi Trumpin saavan tässä oikeudenkäynnissä yhdenvertaista tasapuolista kohtelua.
Näille uskomuksille on varsin hyvät perusteet. Hyssyttelyraha-asiassa syytteet todellakin nosti demokraatteja edustava, heidän listoiltaan virkaansa valittu piirisyyttäjä, joka oli luvannut toimia Trumpin päänmenoksi. Itse oikeudenkäynnissä johtavana syyttäjänä toimii Bidenin hallinnon korkea virkailija, joka vielä vähän aikaa sitten vaikutti demokraattipuolueen palkollisena konsulttina. Tuomari Juan Merchan on lahjoittanut rahaa Bidenin vaalikampanjalle ja Stop Republicans-nimiselle järjestölle, ja hänen tyttärensä toimii Bidenin kampanjan neuvonantajana. Valamiehistö koostuu ihmisistä, joista miltei 90 prosenttia äänesti Trumpia vastaan kaksissa presidentinvaaleissa.
Piirisyyttäjä Alvin Bragg nosti syytteet kirjanpitorikoksesta, vaikka väitetty lainrikkomus on New Yorkin laissa itse asiassa rike eikä rikos. Se oli myös jo ehtinyt vanhentua ennen syytteiden nostamista. Ongelma kierrettiin säätämällä taannehtiva laki, joka salli sittenkin, vain tämän yhden kerran, syytteiden nostamisen. Rike taas saatiin muutettua rikokseksi sillä verukkeella, että se kuulemma tehtiin toisen rikkeen osana ja muuttui siksi itse rikokseksi. Tuo toinen väitetty, niin ikään jo vanhentunut rike oli liittovaltion vaalirahoituslain rikkomus – mihin puuttuminen ei edes kuulu osavaltiotason syyttäjän toimivaltaan. Samalla sivuutettiin asiaa vuosikausia tutkineiden liittovaltion oikeusministeriön ja vaaleja valvovan viraston Federal Elections Commissionin jo aikoja sitten antamat päätökset: mitään rikosta ei ollut tapahtunut. Tuomari Merchan on nyt kieltänyt puolustusta edes mainitsemasta, että näistä kummankin mukaan millekään syytteille yksinkertaisesti ei ole perusteita.
Mutta ei tällaisilla näkökohdilla ole demokraateille väliä. He eivät ole kyenneet vastustamaan poliittisen näytösoikeudenkäynnin houkutusta, sillä he tietävät kyselytutkimuksista, kuinka suuri osa äänestäjistä ei haluaisi presidentiksi rikoksesta tuomittua miestä.
Liikkuvista puolueisiin sitoutumattomista äänestäjistä miltei puolet kertoi AP/NORC:in kyselyssä, ettei äänestäisi rikoksesta tuomittua, ja republikaaneistakin tätä mieltä on 15 prosenttia (demokraateista toki valtaisat 81 prosenttia). ABC News/Ipsosin kyselyssä 4 prosenttia Trumpin kannattajista ei äänestäisikään häntä, jos hänet tuomitaan, ja 14 prosenttia harkitsisi uudemman kerran. Bloombergin ja Morning Consultin kyselyssä myös vaa’ankieliosavaltioiden äänestäjistä 53 prosenttia ilmoittaa, ettei äänestäisi rikoksesta ennen vaaleja tuomittua Trumpia.
Näissä ja vain näissä luvuissa on demokraattien toivo tänä vaalivuonna. Trump täytyy siis saada jostakin tuomituksi ennen vaalipäivää ja riippumatta siitä, onko syytteillä laillista perustaa tai tulevatko tuomiot säilymään voimassa vetoomuskäsittelyssä. Tämä voi olla lyhyellä tähtäimellä järkevää vaalitaktiikkaa tilanteessa, jossa oma presidenttiehdokas on historiallisen epäsuosittu ja kiiruhtamassa kohti suurta vaalitappiota. Mutta samalla demokraatit tekevät Donald Trumpista marttyyrin, ja sen teon pidempiaikaiset seuraukset eivät välttämättä olekaan heille suotuisia.
Ja mikä on sellaisen oikeusvaltion tila ja tulevaisuus, jossa oikeuslaitosta käytetään täten poliittisena aseena kuten joissakin menneiden aikain banaanitasavalloissa – tai nykyhetken Venäjällä?
