Ruotsissa tunnettu poliisipäällikkö Carin Götblad on varoittanut vuosikymmenien ajan nuorten ajautumisesta rikollisuuteen.
Vuonna 2008 Ruotsin hallitus pyysi Tukholman läänin poliisipäällikkönä työskenneeltä Götbladilta ehdotuksia toimista, joilla nuorten ajatumista rikollisryhmiin voidaan torjua. Jo tuolloin lähiöissä esiintyi koulujen polttamista, poliisien kivittämistä ja ryöstelyä.
– Näin monien esikaupunkialueiden nuorten tyyppien ajelehtivan. He eivät olleet suorittaneet koulua, aloittaneet lukiota. Heillä ei ollut työtä, ammatillista koulutusta tai mielekästä vapaa-aikaa, Götblad muistelee Dagens Nyheterin haastattelussa.
Götblad laati kollegoidensa kanssa listan toimista. Tähän hyödynnettiin kansainvälistä tutkimusta, kokemuksia muista maista ja lukuisia haastatteluja.
He esittivät pitkän listan toimia. Niihin lukeutuivat muun muassa sosiaalipalvelusalaisuuden lieventäminen, poliisilaitosten avaaminen riskialueille, viranomaisyhteistyön tiivistäminen, varhainen puuttuminen ja tuki vanhemmille.
Ehdotuksista moni jäi toteutumatta. Päättäjät siirsivät Götbladin mukaan toimet odottamaan lisäselvityksiä.
– Jos ne olisi toteutettu, meidän ei tarvitsisi olla nyt tässä nykyisessä tilanteessa. Olen siitä vakuuttunut, poliisipäällikkö sanoo nyt.
– Todennäköisesti rikomme Ruotsissa ennätyksiä tutkimalla samaa asiaa yhä uudestaan ja uudestaan ja päädymme suurin piirtein samoihin asioihin. Nämä 13 vuotta vanhat ehdotukset ovat edelleen ajankohtaisia, hän jatkaa.
Götblad toteaa, että asioista ensimmäisenä varoittavia ei aina kuunnella.
– Politiikka ja yhteiskunta reagoivat yleensä vasta, kun ongelmat ovat niin suuria, ettei niitä voi enää sivuuttaa.
Jatkuva ja verinen väkivallan kierre on saanut Ruotsissa monet kysymään, miten tähän tilanteeseen on päädytty. Miksi kukaan ei tehnyt mitään, kun jengit värväsivät lapsisotilaita ja jengiläisten äitejä ammutaan kostoksi?
– Näimme sen tulevan. Mutta se ei ollut niin rankkaa silloin. Mutta he eivät kuunnelleet. Tarvitsemme vahvoja viranomaisia ja toimintakykyisiä poliitikkoja, kun on otettava huomioon tutkimusten ja kokemusten viesti. Tämä koskee koko yhteiskuntaa, Götblad sanoo.
– Meillä on suuria ryhmiä, jotka elävät yhteiskunnan laidalla. Mutta ne, joilla menee hyvin, eivät usein huomaa heitä. Vasta sitten reagoidaan, kun siitä tulee niin konkreettista, ettei sitä voida jättää huomiotta. Meillä on naiivi yhteiskunta ja naiivi lainsäädäntö. Edelliset hallitukset ovat tehneet aivan liian vähän. Nyt tapahtuu paljon, josta olen kiitollinen.
Nuorisojengeihin on ajautunut varsinkin maahanmuuttajataustaisia nuoria. Varhaisten toimien epäonnistumista voi selittää koko ryhmän leimaamisen pelko.
Ruotsalaisten naiivius kostautuu poliisipäällikkön mukaan.
– Olemme erittäin huonoja ohjaamaan niitä (ennaltaehkäiseviä toimia) eniten tarvitseville, vaikka tiedämmekin riskiryhmät. Kun poliisi on mukana, ongelmat ovat yleensä niin suuria, että suuntausta on vaikea kääntää, Götblad toteaa.
– Ongelmia haluttiin kiertää. Mutta näin niitä ei ratkaista. Ei ole kilttiä olla reagoimatta.
Poliisipäällikön mukaan pehmeiden keinojen lisäksi tarvitaan myös kovia toimia.
– Meidän on lukittava nämä murhaajat, he ovat tappavia. Sitä ei tarvittu 13 vuotta sitten. Tuolloin meillä ei ollut tällaisia murhaajia. Mutta jos aiomme lopettaa tämän, meillä on ennen kaikkea oltava sosiaalipalvelu, mutta myös enemmän poliiseja, jotka lähtevät toimistostaan ja työskentelevät paikallisesti kellon ympäri ja tapaavat ihmisiä siellä, missä he ovat, Götblad sanoo.
LUE MYÖS:
Ruotsin ex-ministeri jengeistä: Ongelmia hyssyteltiin
