Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää kesäkuun lopun Nato-huippukokousta Madridissa hyvänä maalina Suomen Nato-hakemukselle. Tämä merkitsee sitä, että päätös hakemuksen jättämisestä pitäisi tehdä pian.
– Nato-maiden johtajat ovat kaikki paikalla ja siellä voitaisiin todeta, että Suomi täyttää kriteerit ja tervetuloa. Jos se on se maali, pitäisi hakemus kyetä jättämään paljon aiemmin. Siinä välissä on se aika, kun Natossa ja Naton organisaation kanssa käydään asiat läpi. Kansalliseen ratifiointiprosessiin ei päästä ennen kuin Nato järjestönä tekee virallisen päätöksen, että Suomi on hakijamaa. Jos kaikki Nato-maiden johtajat seisovat siellä, on se jo aika vahva lupaus ratifioinnista, Orpo sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
– Tulevien viikkojen – ei kuukausien – aikana eduskunnan on siis tehtävä päätös Natoon hakemisesta. Toivon, että eduskuntapuolueissa ollaan tähän valmiita, hän jatkaa.
Puolueiden linjojen tulisi Orpon mukaan olla selvillä tämän kuun loppuun mennessä. Käytännössä katseet kohdistuvat pääministeripuolue SDP:hen ja toiseen päähallituspuolueeseen keskustaan. Puolueet tai niiden johtajat eivät vielä ole lopullisia kantojaan kertoneet.
Vihreiden puoluehallitus käsittelee Natoa puolentoista viikon päästä ja esittää kantaa toukokuun puoluekokoukseen. Ohjelmaluonnoksen perusteella pohdinnassa on kolme vaihtoehtoista linjausta. Vihreistä on kuitenkin viestitty, että Natosta voidaan jo nykyisten kirjausten perusteella päättää tarvittaessa nopeastikin, mikäli tilanne sitä edellyttää. Puolueen vt. puheenjohtaja Iiris Suomela ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ovat myös jo liputtaneet Nato-jäsenyyden puolesta. Perinteisesti Nato-vastainen vasemmistoliittokaan ei näe Nato-asiaa enää hallituskysymyksenä.
Suurista oppositiopuolueista kokoomus on kannattanut Naton jäsenyyttä jo 16 vuotta. Perussuomalaisten johto ja eduskuntaryhmä ottivat hiljattain kantaa jäsenyyden puolesta.
– Kun puolueet ovat tehneet päätöksensä Nato-kannasta, ja sikäli kun laaja enemmistö on jäsenyyden kannalla, voimme edetä, Petteri Orpo summaa.
Oppositiojohtaja herätteleekin päättäjiä toimimaan. Hallitus ja osa virkakunnasta tuntuu Orpon mielestä elävän yhä helmikuun 24. päivää edeltävän rauhan ajassa ja tekevän päätöksiä tavalliseen tahtiin.
– Meidän on pakko pystyä nykyistä nopeampiin toimiin. Olemme kriisissä – emme sotatilassa– mutta olemme kriisin keskellä. Ukrainan taistelu meidän kaikkien puolesta ostaa Euroopalle aikaa, ja Venäjän aggressiiviset ambitiot kohdistuvat koko länsimaailmaan. Oppositio on ainakin valmis työskentelemään vaikka yötä päivää, kun kyse on kriittisestä lainsäädännöstä, Orpo sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi tänään käsittelyyn tulevan turvallisuusselonteon. Se olisi hänen mukaansa voinut olla kansanedustajien edessä jo kaksi viikkoa sitten.
Orpo kertoo, että eduskuntapuolueiden kesken oli alun perin puhuttu, että selonteko pidettäisiin tiukasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sittemmin selonteko on paisunut tätä laajemmaksi. Toisin kuin julkisuudessa on ehkä ymmärretty, Nato-kysymyksen ratkaisu eduskunnassa ei voi Orpon mukaan odottaa selonteon käsittelyn valmistumista.
– Varsinainen Nato-hakemus pitää pystyä käsittelemään erillisenä asiana nopeastikin. Eduskunnan kanta ei voi odottaa koko laajan selontekoprosessin valmistumista, mikä voi kestää pitkääkin, hän sanoo.
Optiota ei enää ole
Kokoomuslaiset ovat viime aikoina pyrkineet perustelemaan Nato-valintaa eri mieltä olleille kollegoille muissa puolueissa. Kokoomusjohtajan mielestä on turha puida sitä, kuka on ollut Suomen turvallisuusympäristön ja liittoutumisen tarpeen suhteen oikeassa ja kuka väärässä.
– Tärkeää on, että saamme nyt sen päätöksen ja liitymme Natoon. Olemme antaneet muille aikaa ja myös auttaneetkin muodostamaan tätä uutta käsitystä, ja näin on kiitettävästi tapahtunutkin. Olemme lisänneet tätä omaa vaikuttamistamme aste asteelta.
Kokoomuksen viestintä ulospäin muuttui, kun puolueiden kesken saatiin sovittua yhdessä, että eduskunta käynnistää prosessin, jonka päätteeksi Suomen Nato-kannasta päätetään.
– Sen jälkeen sanoin julkisesti, että tämän lopuksi Suomen on haettava Naton jäsenyyttä kevään aikana. Kokoomukselle ei ole muuta vaihtoehtoa. Me tiedämme kantamme Natoon, emmekä tarvitse mitään prosessia sen muodostamiseksi. Siihen prosessiin olen kuitenkin valmis, että teemme tämän yhdessä, haemme laajan ymmärryksen tämän historiallisen päätöksen tueksi, että saamme kaikki tai ainakin lähes kaikki mukaan ja käymme hyvin huolella läpi, mitä mahdollisia seurauksia jäsenyydellä on, Orpo painottaa.
– Minulle Naton-jäsenyydessä ei ole kyse miinuksien ja plussien listaamisesta vaan paljon suuremmasta kysymyksestä; mihin me kuulumme, olemmeko me lännessä vai jossain harmaalla alueella, hän jatkaa.
Puolustusliitto on Petteri Orpon mukaan ainoa riittävän turvan Suomelle antava ratkaisu. Kahdenvälisillä sopimuksilla tai jonkinlaiseen EU-tukeen luottamalla ei tähän päästä.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen on toisteltu, ettei vanhaan ole enää paluuta. Millaisena Orpo sitten näkisi Suomen turvallisuuspoliittisen aseman siinä tapauksessa, jos Natoon ei nyt päätettäisikään hakea.
– Meidän tilanteemme olisi todella huono. Paljon puhuttua Nato-optiota ei ainakaan olisi olemassa – kuka siihen sitten on uskonut ja kuka ei. Option ajatuksenahan on ollut, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Naton jäsennyyttä, jos turvallisuustilanne muuttuu. Voiko se tämän enempää muuttua ilman, että joku tänne hyökkää. Jos optiota ei nyt käytetä, ei sitä enää ole, Orpo pohtii.
Kokoomusjohtaja ei myöskään lähtisi etukäteen tekemään rajauksia siihen, mitä Suomen Nato-jäsenyys pitäisi sisällään. Julkisuudessa ollut puhe jonkinlaisesta ”Norjan mallista” Suomelle ei saa Orpolta varauksetonta kannatusta.
Naton perustajavaltio Norja otti kylmän sodan aikaan linjakseen, ettei maahan tule Nato-tukikohtia ja rajoitti Naton mahdollista operointia alueellaan. Ratkaisut ovat eläneet ajan saatossa. Käytännössä niihin päädyttiin Neuvostoliiton miellyttämiseksi.
– Minusta me tarvitsemme Suomen mallin, joka antaa meille mahdollisimman suuren turvan. Ydinaseita en Suomeen halua, mutta minusta Nato-jäsenyyttä ei tulisi muutoin rajata. Jos kerran Natoon mennään, otetaan siitä se turva, mikä on saatavissa. Näkisin kovin mielelläni Nato-joukkoja pysyvästi myöskin Suomessa. Jos me sen päätöksen kerran teemme, miksi meidän pitäisi sitä jotenkin lieventää?
Päivittäinen yhteys Ruotsiin
Petteri Orpo kertoo pitävänsä käytännössä päivittäin yhteyttä Ruotsin moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristerssoniin. Suomen ja Ruotsin kokoomuspuolueet ovat myös perustaneet yhteistyöverkoston, jonka tarkoituksena on edistää molempien maiden Nato-jäsenyyttä. Poliittiset asetelmat ovat maissa varsin samanlaiset. Nato-jäsenyyden kansansuosio on kasvanut huomattavasti ja vallassa ovat perinteisesti kriittisesti Natoon suhtautuneiden sosialidemokraattien johtamat hallitukset.
Verkosto on puoluejohtajien yhteishanke. Siihen kuuluvat puheenjohtajat ja edustus puolueesta. Kokoomuksesta mukana ovat Orpon lisäksi varapuheenjohtaja Elina Valtonen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsen, kansanedustaja Wille Rydman.
– Ajatuksena on yhdistää voimat ja puskea maidemme hallituksia tekemään ainoa oikea ratkaisu. Tavoite on saada Suomi ja Ruotsi hakemaan Naton jäsenyyttä yhtä aikaa, Orpo avaa.
Viime aikoina on näyttänyt siltä, että Suomen Nato-juna saattaa kuitenkin liikkua Ruotsia nopeammin. Jos Ruotsi päättää vielä toistaiseksi olla hakematta jäsenyyttä, on se Orpon mukaan valitettavaa. Yhtä aikaa hakeminen olisi hänestä molempien maiden turvallisuuden ja koko Itämeren alueen etu. Petteri Orpo teroittaa, että Suomi tekee joka tapauksessa ratkaisunsa itse.
On myös vaikea kuvitella, etteikö Suomen päätöksellä olisi kirittävää vaikutusta Ruotsissa.
”Kansa on jo Natossa”
Kokoomuksen puheenjohtaja sanoo ymmärtävänsä hyvin Venäjän hyökkäyssodan suomalaisissa herättämät huolet ja pelot. Nato-jäsenyyden suuren suosion hän arvioi johtuvan tosiasioiden ymmärtämisestä.
– Aikanamme ei ole ollut tällaista. Nämä hirveydet tulevat lähelle. Suomalaiset ymmärtävät Ukrainan ja Suomen yhtäläisyydet Venäjän naapureina, Petteri Orpo sanoo.
– Ei Venäjä Suomeen tuosta vain hyökkää. Kynnys on korkeampi kuin Ukrainan kohdalla. Venäjän asevoimien huomio ja painopiste on nyt Ukrainassa ja EU-raja on aika paljon korkeampi raja kuin Ukrainan ja Venäjän välinen raja, hän jatkaa.
Orpo muistuttaa, että Suomella on myös oma erittäin vahva puolustus, josta on aina pidetty huolta.
– Tästä on nostettava hattua päättäjien sukupolville aina kylmän sodan ajoista lähtien. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että Suomeen kohdistuu aivan erilainen sotilaallinen uhka Venäjältä. Siksi me tarvitsemme sen Nato-ratkaisun. Emme voi ajatella lyhyellä tähtäimellä. Uhka on todellinen ja Venäjä on paljastanut kasvonsa kaikessa häikäilemättömyydessään, hän perustelee.
Kokoomusjohtaja tyrmää väitteet siitä, että Naton historiallisen suuri kannatus olisi hetkellistä ja johtuisi siitä, että suomalaiset olisivat säikähtäneet.
– Tällaisen väittäminen on suomalaisten aliarviointia. Suomalaiset näkevät, mikä tämä tilanne on. Kovin vaikea on nähdä, että kansa muuttaisi mieltään. Suomalaiset ovat fiksua väkeä ja vallalla on ymmärrys siitä, ettei vanha meno voi jatkua. Kansa on jo Natossa. Vielä kun saadaan eduskunta ja hallitus mukaan, asiat ovat hyvin, Orpo jatkaa.
Vaikka kynnys sotatoimille Suomea vastaan onkin korkea, korostaa Petteri Orpo, ettei Venäjän sotilaallista uhkaa tule vähätellä ja sanoa, ettei Venäjä voisi hyökätä Suomeen.
– Kyllä voi. Se on jo nähty. Avoimen sodan ja rauhan välissä on myös harmaa alue, jossa meidän tulee varautua kaikkeen. Niin sotilaallisiin selkkauksiin, erilaiseen hybridivaikuttamiseen kuin verkkoiskuihinkin.
Tästä varoitettiin pari viikkoa sitten suojelupoliisin vuosiraportin julkaisun yhteydessä. Supon päällikkö Antti Pelttarin mukaan koko yhteiskunnan on nyt syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Erityisesti nostettiin esiin kyber- ja informaatio-operaatiot.
– Pitää muistaa, että tätä tapahtuu jo. Kyllähän meillä on nähty Suomessa esimerkiksi mielipidevaikuttamista ja verkkotoimintaa. Tämä ei ole jokin kauheus, joka on edessä, vaan me olemme siinä jo. Se asteikko, millä vaikutetaan voi kasvaa, Petteri Orpo toteaa.
Tällaisesta saatettiin saada maistiainen viime viikolla. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui eduskunnalle perjantaina. Venäjän valtion lentokone loukkasi samana päivänä Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla ja palvelunestohyökkäykset kaatoivat ulkoministeriön ja puolustusministeriön sivut.
”Kuinkas sattuikaan”, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi Verkkouutisille perjantaina tapahtumien ajoituksesta. Virallisesti Venäjää ei ole syytetty.
Silloinen sisäministeri Petteri Orpo nostaa vaaralliseksi esimerkiksi vaikuttamisesta itärajan tapahtumat vuodenvaihteessa 2015-2016. Venäjältä alkoi tuolloin yllättäen tulla turvapaikanhakijoita pohjoisen Suomen Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemille. Parissa kuukaudessa turvapaikkaa haki yli 1 700 ihmistä. Edeltävien kolmen vuoden aikana näillä raja-asemilla oli tavattu vain yksi turvapaikanhakija. Tulijoiden virta saatiin loppumaan Suomen ja Venäjän neuvottelujen jälkeen syntyneellä väliaikaisella rajasopimuksella. Turvapaikanhakijoiden lähettämistä rajalle pidetään yleisesti venäläisenä vaikuttamisoperaationa, jolla haluttiin nähdä, miten Suomi tällaiseen reagoisi.
Valko-Venäjä käytti vastaavaa mutta huomattavasti laajempaa turvapaikanhakijoiden lähettämistä ja muuta häirintää rajalla Puolaa, Liettuaa ja Latviaa vastaan viime vuonna. Kremlin on epäilty vaikuttaneen näidenkin operaatioiden taustalla.
”Sinisilmäistä”
Suomeen kohdistuvan vaikuttamisen kannalta erityisen riskialttiina on pidetty mahdollisen Nato-hakemuksen jättämisen ja sen hyväksymisen välistä aikaa. Aika-arviot vaihtelevat. Kun hakemus on saatu virallisesti sisään ja Nato on hyväksynyt Suomen hakijamaaksi, tulee jokaisen jäsenvaltion käsitellä asia vielä parlamentissaan.
Jäsenyyden saamisen arvioidaan yleisesti vievän kuukausia tai jopa vuoden. Suomen kohdalla prosessi olisi tiettävästi poikkeuksellisen nopea ja kestäisi ehkä vain puolisen vuotta. Esimerkiksi Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov on arvioinut, että Suomi voisi päästä jäseneksi jopa kahdesta neljään kuukaudessa. Viron kohdalla ratifiointi vei aikanaan 14 kuukautta.
Petteri Orpon mielestä eduskunnassa on tehtävä selkoa siitä, mitä kaikkea hakemuksesta voi seurata. Tämä auttaa valmistautumaan edessä mahdollisesti oleviin Venäjän toimiin.
– Eduskunnan Nato-prosessin eräs keskeinen tehtävä itse jäsenyyden lisäksi on, että käydään läpi kaikki se, mitä edessä voi olla, jotta me tiedämme ja voimme olla valmiita – ja että pystymme puolustautumaan erilaisia uhkia vastaan. Ovat ne sitten sotilaallisia tai muita toimia. On myös korjattava puutteita ja vahvistettava heikkouksia. Koko yhteiskunnan resilienssiä on vahvistettava, Orpo listaa.
Kysymykseen mahdollisista selvistä puutteista lainsäädännössä tai viranomaisten työkaluissa Petteri Orpolla on suora vastaus. Hän palaa rajaturvallisuuteen.
Valmiuslakiin tarvittaisiin Orpon mukaan hätätilapykälä, joka mahdollistaisi rajan täydellisen sulkemisen turvapaikanhaulta, mikäli itärajalla alkaisi operaatio, jossa Suomeen pyrittäisiin vaikuttamaan turvapaikanhakijoita lähettämällä. Kokoomus vaati tätä viimeksi viime vuoden marraskuussa. Valko-Venäjän rajan tapahtumat nostivat tuolloin asian taas kerran keskusteluun meilläkin.
Petteri Orpo soimaa hallitusta päättämättömyydestä ja epäselvistä lausunnoista.
– Kun sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, että itäraja voidaan sulkea, tarkoittaa hän raja-asemien sulkemista. Rajaa on 1 300 kilometriä. Jos tällaista pykälää ei ole, voidaan maastorajalta tulla tai vaatia turvapaikkaa virkailijalta suljetultakin raja-asemalta.
Orpon esittämä pykälä tarkoittaisi käytännössä siis mahdollisuutta turvapaikanhakijan käännyttämiseen rajalta. Näin toimittiin EU-maissa, joihin Valko-Venäjältä pyrittiin viime vuonna.
– Sisäministeri ja hallitus ovat tässä sinisilmäisiä, Orpo sanoo.
Asiaa on selvitetty eduskunnassa valmiuslakien päivityshankkeen yhteydessä. Petteri Orpon mukaan rajan turvallisuutta käsiteltiin kokoomuksen aloitteesta parlamentaarisen työryhmän kokouksessa, mutta hallitus ei ole asiaa sen jälkeen edistänyt. Tällaisen vaikuttamisen torjumisessa olisi Orpon mukaan olennaista, että Suomi pystyisi viestimään suoraan jo etukäteen, että raja voidaan tarvittaessa sulkea myös turvapaikanhaulta.
Sisäministeriö kertoi tiistaina, että rajavartiolaitoksen toimivaltuuksiin liittyvää lainsäädäntöä aiotaan nyt tarkistaa. Tiedotteen mukaan kyse on nimenomaan varautumisesta ”muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen”.
Eduskuntaan tällä viikolla tulevan selonteon yhteydessä on Petteri Orpon mukaan perattava muutenkin kaikki mahdolliset turvallisuuden aukot. Esimerkiksi venäläisten maakauppojen osalta tulisi hänestä selvittää, voidaanko jo syntyneitä kauppoja tarvittaessa purkaa.
– Viranomaisten on kerrottava valiokunnissa, missä meidän heikot kohtamme ovat. Missä on muutoksen tarpeita, mitä resursseja tarvitaan lisää.
Venäjä pitää padota
Hyökkäys Ukrainaan on ollut viimeinen niitti länsimaiden ja Venäjän jo valmiiksi tulehtuneille suhteille. Petteri Orpon mielestä on päivänselvää, ettei Venäjän nykyhallinnon kanssa ole paluuta entiseen, vaikka Ukrainassa saataisiinkin aikaan tulitauko tai rauha. Hän muistuttaa nykyisen ketjun alkaneen jo vuonna 2014, kun Venäjä valloitti Ukrainan Krimin ja hyökkäsi maan itäosiin.
– Venäjä on hyökännyt itsenäisen valtion ja sen kansan kimppuun ja loukannut törkeästi kansainvälistä oikeutta. Sotarikokset, silmitön siviilien, kaupunkien ja kylien pommittaminen, kiduttaminen, väkivalta – kaikki tämä, mikä on nyt silmiemme edessä, kokoomusjohtaja listaa.
– Näistä kaikista on vastuussa Venäjän johto. Miten voisi olla mahdollista, että me ryhtyisimme jotenkin normalisoimaan suhteita ja istuisimme samaan pöytään puhumaan asioista. Paluuta ei ole, hän jatkaa.
Tässäkin Naton jäsenyys toisi Orpon mukaan tarvittavaa pitkän ajan turvaa.
Venäjän on Petteri Orpon mielestä ymmärrettävä, ettei sen toimintaa voida hyväksyä. Hänestä Venäjän talous ja hallinto tulisi siksi eristää totaalisesti. Samalla Ukrainalle ja ukrainalaisille olisi annettava kaikki mahdollinen aseapu ja humanitaarinen tuki.
– Ukrainalaiset ovat kyllä osoittaneet sotivansa. Meidän on lännessä huolehdittava siitä, että heillä on aseet.
Eurooppa voisi Orpon mukaan tehdä enemmän myös pakotteiden suhteen. Tässä avainroolissa on energia.
Kokoomus on vaatinut irtautumista Venäjän fossiilisesta energiasta. Petteri Orpon mielestä energiahanojen katkaisu on yksinkertaisesti päätettävä koko EU:n tasolla, vaikka se onkin Keski-Euroopassa taloudellisesti vaikeampaa kuin Suomessa. Kyse on hankalasta paikasta erityisesti Saksalle.
– Venäläisestä energiasta on päästävä irti ja tämä on tehtävä niin nopealla aikataululla kuin mahdollista. Pitää miettiä toista puolta. Me rahoitamme tätä Ukrainassa tapahtuvaa raakuutta ja julmuutta. Me rahoitamme myös Putinin tulevia sotia – ja me voimme olla seuraava kohde. Onhan tämä hölmöä politiikkaa.
