Petteri Orpo: Jokaisen on tunnustettava, miten vaikeassa paikassa olemme

EU:n "tarkkailuluokalle" joutuminen merkitsisi pääministerin mukaan muiden sanelevan meille, mitä on tehtävä.
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 13. helmikuuta 2024. Eduskunnassa käytiin valtiopäivien avauskeskustelu, ja pääministeri antoi ilmoituksen hallituksen politiikasta tänä vuonna., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 13. helmikuuta 2024. Eduskunnassa käytiin valtiopäivien avauskeskustelu, ja pääministeri antoi ilmoituksen hallituksen politiikasta tänä vuonna., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan jokaisen olisi tunnustettava, miten vaikeassa paikassa Suomi tällä hetkellä on. Orpo korosti tiistaina eduskunnassa, että hallituspuolueita yhdisti realistinen kuva Suomen talouden tilasta, mutta tilanne on synkentynyt entisestään.

– Lähdimme tervehdyttämään Suomen taloutta kunnianhimoisella, kuuden miljardin euron sopeutusohjelmalla. Teimme ohjelman Suomen ja suomalaisten vuoksi: jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata paitsi meille, myös tuleville sukupolville. Uskoimme hallitusohjelmaan kirjattujen toimien riittävän, mutta näin ei ole, Orpo totesi pääministerin ilmoituksessaan hallituksen politiikasta 2024.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pääministerin mukaan ennusteet talouskasvusta ovat heikentyneet, mikä tarkoittaa vähemmän työtä ja vähemmän verotuloja. Lisäksi edellinen hallitus arvioi sote-uudistuksen hinnan ”raskaasti alakanttiin”.

– Sote-uudistuksen vuoksi kuntien valtionosuuksiin tuli noin puolen miljardin euron lommo, jota pitää pystyä tasoittamaan tai kunnat ovat suurissa vaikeuksissa.

Orpon mukaan ”nyt jos koskaan on välttämätöntä, että viemme tinkimättömästi läpi hallitusohjelmaan kirjatut uudistukset”.

– Jokaisen on tunnustettava, miten vaikeassa paikassa olemme. Kehysriihessä käymme kaikki menot ja tulot läpi. Meitä uhkaa joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn. Se tarkoittaisi, että joku muu sanelee meille, mitä on tehtävä. Tälle tarkkailuluokalle emme halua.

Pääministerin mukaan työmarkkinajärjestöillä ”on ollut ja on mahdollisuus esittää ratkaisuja, jotka lisäävät työllisyyttä ja vahvistavat julkista taloutta.”

– Viime kädessä vastuu Suomelle välttämättömien uudistusten läpi viemisestä kuuluu kuitenkin eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivalle hallitukselle. Emmekä me pakene vastuutamme.

Poimintoja videosisällöistämme

Pääministeri nosti puheessaan esiin myös Venäjän hybridivaikuttamisen Suomen itärajalla. Orpo korosti, että Suomi ei suojele vain omaa itärajaansa, vaan myös EU:n ulkorajaa.

– Ei ole mitään merkkejä siitä, että Venäjä olisi palaamassa vuosikymmeniä voimassa olleeseen käytäntöön, josta se luopui viime syksynä. Venäjä käyttää ihmisiä hybridivaikuttamisen välineenä. Rajan sulku on toistaiseksi rauhoittanut tilannetta. Mutta meidän on varauduttava siihen, että se voi muuttua ja vaikeutua edelleen.

– Tässä Suomen ja suomalaisten turvallisuutta koskevassa tilanteessa eduskunta on ollut hyvin yksimielinen. Kiitän siitä. Yhtenäisyyttä meiltä vaaditaan jatkossakin, sillä juuri ristiriidat ja hajaantuminen ovat Venäjän hybridivaikuttamisen tavoite. Käytämme kaikki lainsäädännön antamat mahdollisuudet hillitä tilannetta yhä paremmin. Saatamme myös tarvita keinoja, joilla voimme tarvittaessa estää hybridihyökkäykset, Orpo katsoi puheessaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pääministeri sanoi luottavansa siihen, että suomalaisten tuki Ukrainalle pysyy vahvana.

– Meiltä vaaditaan sitkeyttä tukea Ukrainaa sen taistelussa itsenäisyyden ja koko Euroopan turvallisuuden puolesta. Eurooppa on lisännyt asetuotantoaan, mutta ei riittävän nopeasti, jotta Ukraina saisi tarvitsemansa avun. Suomena olemme tehneet 22 päätöstä Ukrainan sotilaallisesta tukemisesta, yhteensä 1,8 miljardin euron edestä. Näitä päätöksiä teemme lisää, niin kauan kuin on tarpeen.

Pääministerin mukaan hallituksen tavoitteena on antaa eduskunnalle kevätkaudella yhteensä 116 esitystä, joista kiireellisiä on 22. Syysistuntokaudelle 2024 on merkitty alustavasti 75 hallituksen esitystä. Suunnitelmaan sisältyy myös viisi keväällä ja kaksi syksyllä annettavaa valtioneuvoston selontekoa.

Pääministerin mukaan hätiköityjä päätöksiä ei voi tehdä, koska liikkumavaraa ei ole.
SDP:n Antti Lindtman toisti, ettei puolue voi tukea hallituksen esitystä.
Ukrainan osalta esiin nousivat rahoitustarpeet sekä Venäjän iskut.
Mainos