Pelokkaat palkansaajat kerryttävät säästöjä – näin Suomi eroaa muista länsimaista

Kansantalouden kasvun jarru löytyy ekonomistin mukaan kotitalouksien varovaisuudesta.
Suomalaisten kotitalouksien varallisuus on jäänyt jälkeen pohjoismaisista verrokeista. / LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Suomalaisten kotitalouksien varallisuus on jäänyt jälkeen pohjoismaisista verrokeista. / LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi heinä–syyskuussa puolitoista prosenttiyksikköä edellistä neljänneksestä.

Heinä-syyskuussa säästämisaste oli 4,4 prosenttia. Käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman, kun taas kulutusmenot pysyivät samalla tasolla, jolloin kotitalouksilta jäi säästöön enemmän. Kotitalouksien investointiaste laski hieman edellisestä neljänneksestä.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa suomalaisten vararahastojen turpoamisen heijastuvan kielteisellä tavalla kulutukseen. Suomessa kotitaloudet kerryttävät yhä edelleen säästöjä yllättäviä menoja varten, kun muissa länsimaissa puretaan korona-aikojen ylisäästöjä.

– Pelokkaat palkansaajat kasvattivat vararahastoja heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia, kun tulot jatkoivat kasvua kulutuksen polkiessa paikallaan. Velkoja maksetaan pois ja uusia asuntolainoja nostetaan niukasti, joten kotitalouksien velkaantuminen rojahti matalimmalle tasolle sitten vuoden 2007, Juhana Brotherus toteaa.

– Suomen kansantalouden keskeinen tulppa löytyy kotitalouksien varovaisuudesta. Dynaamisuutta ja uudistumista kaipaavassa kansantaloudessa koko kansan varovaisuus ei ole valttia, Juhana Brotherus toteaa.

Yritysten osalta tulevaan kustannuskehitykseen liittyy epävarmuuksia työmarkkinoiden levottomuuksien takia. Brotheruksen mukaan verotuksen kehitys epäilyttää julkisen talouden velkaantuessa kroonisesti. Yhdistelmä ei lisää kansainvälisten tai kotimaisten investoijien intoa kohdistaa panoksiaan haastavaan toimintaympäristöön.

Asuntokuntien velkaantuneisuus on pienentynyt kaikkialla ja kaikissa kotitalouksissa. Eniten velkaantumisaste on laskenut kaikkein pienituloisimmissa kotitalouksissa.

– Vaikka pienemmät velat voivat kuulostaa hyvältä, tarkoittaa se usein todellisuudessa tylympää tilannetta: osalle eivät pankit ole lainoja myöntäneet ja toisilla taas luottamus on rapissut pois. Kriittistä on huomata, että velkaantuneisuus katsoo vain toista puolta tasetta eli velkoja, muttei varoja. Velka voi mahdollistaa uuden tarpeita vastaavan asunnon tai työnteon laajemmalla säteellä mahdollistavan auton hankinnan. Suomalaisten kotitalouksien varallisuus onkin jäänyt jälkeen pohjoismaisista verrokeista, Juhana Brotherus sanoo.

Julkisista menoista leikkaaminen kääntää velkasuhteen laskuun suurella todennäköisyydellä, tutkijat arvioivat.
Ekonomistit ennakoivat joitain kasvutoimia ja menosopeutuksia sekä peräävät malttia Iranin sodan talousseurauksiin vastaamisessa.
Arvostetun tieteilijän mukaan Venäjän johtoa pitäisi panna uusiksi.
Mainos