Julkisen talouden sopeutus kääntää velkasuhteen laskuun suurella todennäköisyydellä, arvioivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) johtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi Etlan kolumnissa.
Sopeutus hidastaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta velkaantumisen suunta kääntyy silti, kun tarkastelu perustuu pitkän aikavälin aineistoon.
Tutkijoiden johtopäätökset perustuvat malliin, joka hyödyntää Suomen talousdataa vuosilta 1975–2016. Malli kuvaa, miten talous on reagoinut sopeutustoimiin eri suhdannetilanteissa.
Keskeinen tulos on kaksijakoinen: sopeutus heikentää bruttokansantuotteen (bkt) kehitystä lyhyellä aikavälillä, mutta velkasuhde kääntyy ennustejakson loppua kohti laskuun.
Tutkijoiden mukaan keskustelua hämärtää epävarmuus finanssipoliittisista kertoimista eli siitä, kuinka voimakkaasti sopeutus vaikuttaa talouskasvuun. Kertoimet vaihtelevat jyrkästi suhdannetilanteen mukaan.
Syvässä lamassa vaikutukset voivat olla suuria, mutta tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Suomen aineistossa vastaava poikkeus on nähty lähinnä 1990-luvun alussa ja finanssikriisin alkuvaiheessa.
Valtaosan ajasta vaikutukset ovat selvästi maltillisempia, tutkijat korostavat.
Mallilaskelmat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuosien 2015–2019 sopeutuksesta tukevat havaintoa. Noin prosenttiyksikön sopeutus heikensi lyhyen aikavälin bkt-uraa, mutta velkasuhde kääntyi silti laskuun.
Aineiston perusteella riski siitä, ettei velkasuhde taittuisi, on pieni.
Myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuore tutkimus tukee johtopäätöstä. Sen mukaan sopeutus onnistuu todennäköisimmin, kun se ajoitetaan nousukauteen ja painotetaan menoleikkauksia veronkiristysten sijaan.
– Tutkimustulokset antavat vahvaa tukea sopeutuksen jatkamiselle, Kangasharju ja Kuusi toteavat.
Koska nämä reunaehdot eivät aina toteudu, eri maissa toteutetut sopeutusohjelmat eivät keskimäärin ole kuitenkaan vähentäneet velkaantumista. Heikossa taloustilanteessa tehdyt sopeutukset voivat pahimmillaan hidastaa talouskasvua ilman, että ne hidastaisivat velkaantumista.
Tutkijat korostavatkin ajoituksen merkitystä.
– On lähinnä pidettävä huolta siitä, että sopeutusta ei tehdä aivan synkimmässä lamassa.
He varoittavat myös rakentamasta politiikkaa epätodennäköisten skenaarioiden varaan.
Kangasharjun ja Kuusen kolumni lähdeviitteineen on luettavissa kokonaisuudessaan Etlan sivuilla.