Hallitus valmistautuu ensi viikon kehysriiheen erittäin hankalassa taloustilanteessa. Iranin sodan seurauksena Suomen tämän vuoden talouskasvuennusteita on alennettu.
Samalla julkinen talous velkaantuu edelleen nopeasti ja budjettitalouden tämän vuoden alijäämä on 11 miljardia euroa ilman kertaluonteista tuloutusta.
Ekonomistit eivät odota kehysriihestä radikaaleja toimia.
– Ei tässä odoteta suoraan sanottuna mitään merkityksellistä. Isoimmat asiat on tehty. Edessä on valmistautumista jo tuleviin vaaleihin, kommentoi Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen Verkkouutisille.
Malinen muistuttaa, että hallituksella on edelleen tiettyjä asioita kesken, joihin odotetaan ratkaisua. Esimerkkinä hän mainitsee yrittäjien kannalta tärkeän YEL-uudistuksen, josta hän odottaa pikaista linjausta.
Samoilla linjoilla on myös Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
– Kyllähän isot satsaukset ja veronkevennykset on jo linjattu. Toki sieltä on tulossa vielä ensi vuodelle yhteisöveron alennus ja tuloverotuksen kevennys, joka jaksotettiin viime vuoden kehysriihessä, hän kommentoi Verkkouutisille.
Yhteisöveroa lasketaan ensi vuoden alussa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin.
Myös menosäästöjä on tiedossa. Riihestä on odotettavissa 400 miljoonan euron edestä täydentäviä tai korvaavia säästöjä. Uusia lisäsäästöjä ei ole näköpiirissä.
– Toivon, että tästäkin kehysriihestä tulee indikaatiota siitä, että halutaan pysyä uralla, jossa pyritään tasapainottamaan julkista taloutta ja tehdään jonkin verran toimenpiteitä, toteaa Verkkouutisille OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Jo tämän vuoden alussa alennettiin muun muassa ylimpien ansiotulojen marginaaliveroa ja palkansaajien tuloveroa sekä nostettiin perintö- ja lahjaveron alarajoja.
Lisäksi esimerkiksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveroa kevennetään vielä ensi vuoden alusta. Yhdessä tämän vuoden alussa tapahtuneen kevennyksen kanssa bensiinin hinnan arvioidaan laskevan vajaat kolme senttiä litralta. Keveneminen on kuitenkin jäänyt Iranin sodan seurauksena nousseen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun jalkoihin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on linjannut julkisuudessa, että kehysriihessä tullaan nostamaan haittaveroja sekä leikkaamaan yritystukia.
– Kannatan molempia. Kun haittaveroja nostetaan, niiden veropohja supistuu eli ne eivät ole mikään kultakaivos. Haittaverojen korottaminen on kuitenkin perusteltua, Malinen kommentoi.
– Säilyttävät yritystuet pitää poistaa. Se on yksi syy, miksi taloutemme ei ole sillä tavalla kilpailukykyinen eikä uudistu, hän jatkaa.
Ekonomistit toivovat, että riihestä tulisi jonkinlainen taloutta ja työllisyyttä vauhdittava kasvupaketti, vaikka taloudellista tilannetta pidetäänkin haastavana.
– Yksi mahdollisuus on, että pyritään saamaan rakentaminen käyntiin ja tulisi asunnonhankintaan kohdistuva määräaikainen toimi, esimerkiksi varainsiirtoveron puolitus, jolla saataisiin kuluttajat liikkeelle, Malinen pohtii.
– Jonkinlaista kasvutoimea voi tulla verotukseenkin liittyen. Pöydällä voisi olla myös jonkinlainen kohdennettu kevennys yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyen, Kirkko-Jaakkola arvioi.
Ekonomistit peräävät kuitenkin malttia toimiin vastauksena Iranin sodan seurauksena nousseille hinnoille.
– Toivoisin, ettei aleta hötkyilemään ajankohtaisen tilanteen takia ja virittelemään helpotuksia, jotka saattavat heikentää tasapainoa. Niillä olisi todennäköisesti vähäinen merkitys talouden kokonaiskehitykseen. Tilanne muuttuu koko ajan ja sitä on vaikea politiikalla hallita, koska toimet voivat olla myöhässä tai tarpeettomia siinä vaiheessa, kun ne alkavat toteutua, Heiskanen muistuttaa.
Suomen Yrittäjien Malinen on samoilla linjoilla.
– Meillä ei ole sellaista kriisiä päällä kuin ehkä halutaan nähdä. Tilanne ei ole sillä tavalla haastava, että siihen tarvitsisi erityisen voimakkaasti vielä tässä vaiheessa reagoida, hän perustelee.
Hallituksella voi kuitenkin olla painetta antaa helpotuksia esimerkiksi kuljetusalalle, jossa kuljetuskustannukset ovat nousseet.
– Ammattidiesel voisi olla toimi, jonka hallitus voisi toteuttaa ennakoivana päätöksenä. Sillä olisi oma merkityksensä esimerkiksi logistiikkakustannuksiin. Mutta en näe, että ylimääräisiin erityistukiin olisi vielä tässä tilanteessa tarvetta, Malinen toteaa.
Julkisuudessa on ollut spekulointia esimerkiksi kotitalousvähennyksen alarajojen nostosta. Niitä on viime vuosina alennettu.
– Kyllähän se kohdistuu aika laajaan keskiluokkaan, työssäkäyviin sekä eläkeläisiin. Se voisi tukea yksityistä kulutusta ja kasvattaa laajemmin luottamusta, Kirkko-Jaakkola sanoo kotitalousvähennyksien nostosta.
Malisen mukaan kotitalousvähennyksen omavastuu voitaisiin laskea takaisin 100 euroon, kun se nyt on 150 euroa.
Julkisuudessa on käyty jonkin verran keskustelua, pitäisikö hallituksen perua viime vuoden kehysriihessä päättämä yhteisöveron alennus, jonka hintalappu hipoo miljardia euroa. Ekonomistit eivät kannata ajatusta.
– Yritykset ovat rakentaneet tulevaa ja tehneet päätöksiä siinä näkemyksessä, että yhteisöveroa alennetaan. Ennakoitavuus on äärimmäisen tärkeää. Poukkoilevuus ei ole hyvää politiikkaa ja tuo epävarmuutta, mitä meille tulee yhteiskuntaan jo ulkoisista tekijöistä, Malinen muistuttaa.
– Nimenomaan yritysverotuksessa johdonmukaisuus ja ennakoitavuus on hyvä periaate. Yritysten pitää pitkällä aikavälillä ottaa huomioon verotaso ja rakenne, kun investointeja pohditaan. Edestakainen sahaaminen ei lisää luottamusta millään saralla, Kirkko-Jaakkola huomauttaa.