Pekka Toveri: Sota on jo laajentunut koskemaan myös EU:ta

Iranin johto voi tilanteen kiristyessä muuttua entistä arvaamattomammaksi, meppi toteaa.
Britannian kuninkaallisen laivaston ilmatorjuntahävittäjä HMS Dragon Englannin etelärannikolla 4. maaliskuuta. Britannia lähettää aluksen Kyprokselle torjumaan drooniuhkaa. AFP / LEHTIKUVA / JUSTIN TALLIS
Britannian kuninkaallisen laivaston ilmatorjuntahävittäjä HMS Dragon Englannin etelärannikolla 4. maaliskuuta. Britannia lähettää aluksen Kyprokselle torjumaan drooniuhkaa. AFP / LEHTIKUVA / JUSTIN TALLIS

Europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri (kok./epp) pohtii blogissaan, mitä Euroopan Unionin tulisi tehdä Iranin sodan suhteen. Atlantin takaa on arvosteltu EU:ta passiivisuudesta.

– Lähi-Idän tilanne herättää väistämättä kysymyksen siitä, mitä EU:n tulisi nyt tehdä. EU:lla ei ole yhteistä armeijaa eikä tällä hetkellä edes yhteistä tahtoa käyttää sotilaallista voimaa Euroopan ulkopuolella USA:n tueksi. EU:n tulee ensisijaisesti rakentaa realistinen tilannekuva ja varautua sodan jälkeiseen aikaan, Toveri kirjoittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Toverin mukaan Iran on vaarassa ajautua jopa sisällissotaan.

– Kun hallitus kaadetaan tai valta muuten vaihtuu demokraattisessa valtiossa, järjestelmän rakenteet mahdollistavat vallan siirtymisen seuraajalle. Iranissa vastaavia rakenteita ei ole, vaan koko hallinto on rakennettu muutoksen estämiseksi.

– Muiden diktatuurien tapaan Iranissa on myös massiivinen sisäisen turvallisuuden koneisto, joka on sitoutunut nykyjohtoon yhteisten, kansaa vastaan tehtyjen julmien rikosten kautta. Sirpaloitunut oppositio on pääosin Iranin ulkopuolella toimiva joukko erilaisia ryhmiä, joiden näkemykset maan tulevaisuudesta ovat varsin erilaiset, hän toteaa.

Vaikka Iranin hallinto kaatuisikin, riskinä on julma sisällissota eri oppositioryhmien, vähemmistökansallisuuksien ja vanhan hallinnon jäänteiden kesken, Toveri arvioi.

– Tämän estämiseksi tarvittaisiin kansalaisten laajaa luottamusta nauttiva oppositiokoalitio, jolla olisi kyky luoda vakaa turvallisuustilanne ja hallinnoida maata ulkovaltojen tuella. Tällaisista valmisteluista ei ole viitteitä näkynyt, Toveri jatkaa.

EU:ta ja sen johtajia on kritisoitu sodan alettua latteista kannanotoista. Toveri muistuttaa, että EU joutuu kuitenkin toimimaan omien sääntöjensä ja mahdollisuuksiensa puitteissa, eivätkä jäsenmaidet kannat Iraniin ole yhdenmukaiset.

Poimintoja videosisällöistämme

– Nyt kun Iranissa on aktiivinen sota, EU:n mahdollisuudet ovat entistä rajallisempia, EU kun ei ole sotilasliitto. EU:lla ei ole yhteistä armeijaa eikä tällä hetkellä edes yhteistä tahtoa käyttää sotilaallista voimaa etenkään Euroopan ulkopuolella USA:n tueksi, Toveri toteaa.

– Monessa pääkaupungissa muistetaan hyvin, mitä tapahtui Afganistanissa ja Irakissa, kun eurooppalaiset lähtivät tukemaan USA:n intressejä alueella kaksi vuosikymmentä kestäneissä sodissa. Tuhansia eurooppalaisia sotilaita kaatui ja vammautui samalla kun rahaa käytettiin kymmeniä miljardeja euroja, ja nyt Trumpin hallinto vähättelee näitä uhrauksia. Halu lähteä USA:n tueksi on siksikin vähissä, hän sanoo.

Sota on Toverin mukaan kuitenkin jo eskaloitunut koskemaan myös EU:ta Iranin iskettyä Ranskan sotilastukikohtaan Abu Dhabissa ja yrittäessä iskeä Iso-Britannian tukikohtaan EU:n alueella Kyproksella. Sota vaikuttaa myös Persianlahden maissa asuviin ja oleileviin tuhansiin EU-kansalaisiin ja globaaliin talouteen.

– Jotkut EU-maat, kuten Ranska ja Saksa, voivatkin lähteä tukemaan Iranin iskujen kohteeksi joutuneita maita puolustusoperaatioissa, mutta EU ei tule osallistumaan Iranin sotaan, siihen ei ole tahtoa eikä kykyä.

EU:lla on Toverin mukaan sen sijaan mahdollisuuksia vaikuttaa, kun aseet vaikenevat. Jos Iraniin nousee uusi demokratiaan pyrkivä hallinto, EU voi tukea tätä demokraattisten rakenteiden luomisessa sekä maan talouden jälleenrakentamisessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Vakaa, demokraattinen Iran on ehdottomasti EU:n strategisissa intresseissä. Toisaalta EU:ssa ymmärretään myös se, että demokratia voi syntyä ainoastaan kansan omasta tahdosta ja kyvystä luoda uusi järjestelmä vanhan tilalle, ei vientituotteena omilla ehdoillamme, Toveri kiteyttää.

Hänen mukaansa EU:n tuleekin ensisijaisesti rakentaa realistinen tilannekuva ja varautua sodan jälkeiseen aikaan. Samalla tulee arvioida, mitä EU:n on toimivaltuuksiensa puitteissa tehtävä omien intressiensä ja kansalaisiensa suojelemiseksi.

– Iranin johto voi tilanteen kiristyessä muuttua entistä arvaamattomammaksi, ja tämä voi näkyä esimerkiksi pitkän kantaman ohjusiskuina tai terroristi-iskuina EU:n alueelle. Siksi muun muassa sisäiseen turvallisuuteen ja yhteisiin ilma- ja ohjuspuolustuskyvykkyyksiin on nyt panostettava ja jatkettava työtä puolustuksellisesti uskottavan unionin eteen, Toveri korostaa.

USA:n suunnitelmassa kurdijoukot sitoisivat Iranin asevoimia maan luoteisosissa.
Ulkoministeriö ei tällä hetkellä valmistele paluulentoja suomalaisille.
Komentajan mukaan Hormuzinsalmella ei ole enää iranilaisia aluksia.
Mainos