Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja 1990-luvun alussa ulkomaankauppaministerinä johtanut Pertti Salolainen (kok.) kirjoittaa tapahtumista Suomen Kuvalehdessä otsikolla ”Kertarysäyksellä länteen”.
Suomi tuli vuodenvaihteessa olleeksi EU:n jäsenenä 20 vuotta. Pertti Salolaisen mielestä vasta EU-jäsenyys nosti Suomen länsieurooppalaiseksi valtioksi.
Hänen mukaansa ”Suomen EU-jäsenyydestä keskusteltaessa jää useimmiten varjoon se ratkaiseva merkitys, joka oli Efta-jäsenyydellä ja sittemmin Eta-sopimuksella. Erityisesti Eta-prosessi koulutti suomalaisen virkamiehistön, etujärjestöt ja poliitikot integraation käytäntöön siten, että EU-neuvottelujen alkaessa neuvottelukoneisto oli toimintakuntoinen. Eta-sopimus oli ratkaissut valtavan määrän integraation ongelmakohdista”.
Presidentti Mauno Koivisto Salolaisen mukaan ”jatkuvasti korosti Etan merkitystä ja kielsi ministereitä aloittamasta keskustelua EU-jäsenyydestä. Tämä oli täysin ymmärrettävää, sillä eihän voinut olla mitään varmuutta siitä, että neuvotteluissa onnistutaan ja kansanäänestyksessä EU-jäsenyys hyväksyttäisiin. Jos vastaus olisi ollut kielteinen, olisi käytössä ollut ainakin Eta, kuten Norjalla”.
Pertti Salolaisen mukaan hänelle itselleen asetelma oli kielteinen, sillä hän oli vakuuttunut sitä, että EU-jäsenyys on seuraava askel. Salolainen oli kokoomuksen puheenjohtaja ja ”oma puolueeni hengitti niskaani tietämättä tasavallan presidentin ukaasista”.
Muutos tapahtui elokuussa 1991, samana kuukautena kuin Neuvostoliiton vallankaappaus.
Pertti Salolainen kertoo, että Brysselissä silloinen komission puheenjohtaja Jacques Delors antoi hänelle neuvon hakea EU-jäsenyyttä tai ”muuten Suomi putoaa junasta”.
Viesti tuotiin Koivistolle. Hän totesi, että ”nyt se on sitten tullut sanottua”. Tämä tulkittiin presidentin myönteiseksi kannaksi, ja tästä aloitettiin Suomen valmistelut jäsenhakemuksen jättämiseksi.
”Vuoden 1991 eduskuntavaaleilla oli mitä suurin merkitys Suomen EU-jäsenyyden kannalta. Keskusta nousi pääministeripuolueeksi saatuaan ’veret seisauttavan vaalivoiton’. Jos sinipunahallitus olisi jatkanut, olisi oppositiossa ollut kriittisesti jäsenyyteen suhtautuva keskusta”, Pertti Salolainen kirjoittaa.
EU-neuvottelujen ratkaisuvaiheita helmi-maaliskuussa 1994 Brysselissä Salolainen kuvailee dramaattisiksi. Rättiväsyneet neuvottelijat kamppailivat härskisti käyttäytyneen EU:n ministeripuheenjohtajan, Kreikan Theodoros Pangalosin kanssa. ”Tuolit kolisivat”, kun osa Suomen neuvottelijoista oli jo valmiina poistumaan.
Paikoilleen jäivät kuitenkin Salolainen ja ulkoministeri Heikki Haavisto (kesk.)
Riehuneen Pangalosin mukaan ”neuvottelette kuin venäläiset”.
”Minulla oli tähän kielen päällä raju vastaus, mutta onneksi en sitä sanonut, sillä neuvottelut olisivat katkenneet siihen”, Salolainen kuvailee.
Apua saatiin jälleen Saksalta. Ulkoministeri Klaus Kinkel alkoi välittää erimielisyyksiä ja 40 tunnin vääntämisen jälkeen hänen ehdotuksensa hyväksyttiin.
16. lokakuuta 1994 Suomessa pidettiin kansanäänestys liittymisestä Euroopan unioniin. Liittymistä kannatti 56,9 prosenttia. EU-jäsenyys astui voimaan 1.1.1995.
