Hallitus ei päättänyt tänään tiistaina uusista toimista Oulussa ja Helsingissä tapahtuneiden seksuaalirikosten vuoksi, vaan kävi tilannekatsauksessaan läpi, mitä toimia tällä vaalikaudella on jo tehty.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi hallituksen istunnon jälkeen, että muun muassa turvapaikkapolitiikkaa on tällä vaalikaudella kiristetty ja poliisien määrää lisätty.
– Mutta oli siellä myöskin toimia, jotka ovat kesken. Esimerkiksi palautuspolitiikassa emme ole päässeet tuloksiin ja velvoitin, että ulkoministeriö tekee perjantaiksi raportin siitä, missä palatuspolitiikassa mennään, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.
Hallitus kokoontuu uudelleen perjantaina käsittelemään poliisiviranomaisten tilannepäivityksen ja sosiaalitoimen päivityksen siitä, mitä Oulussa ja Helsingissä on tehty ja mitä tukea se vaatii hallitukselta.
Hallituksella on valmiutta antaa lisää taloudellisia resursseja lisäbudjetin muodossa vielä tällä vaalikaudella.
Sipilä lupasi hallituksen tuen seksuaalirikosten tuomioiden koventamiselle eduskunnassa.
– Jos esimerkiksi seksuaalirikosten tuomioiden koventamisesityksessä, mikä meillä on sisällä, on tahtotilaa edelleen koventaa, siihen on meidän tukemme, Sipilä sanoi.
Törkeiden seksuaalirikosten minimirangaistuksia kiristettävä
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat iltapäivällä kokoontumisessaan, että eduskunnan käsittelyssä jo olevat kolme lakia asetetaan eduskuntatyössä etusijalle ja saatetaan mahdollisimman pian voimaan. Nämä kolme lakia ovat rikoslain muuttaminen seksuaalirikosten osalta, poliisin henkilötietolaki ja kansalaisuuslain muutos.
Esityksessä ehdotetaan, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi uudeksi rikosnimikkeeksi esitetään törkeää lapsenraiskausta, josta rangaistus olisi 4-12 vuotta vankeutta.
Ryhmäjohtajat linjasivat, että valiokuntakäsittelyssä on kiristettävä myös törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistuksia.
Kansalaisuuslain osalta ryhmäjohtajat velvoittivat hallituksen arvioimaan nopealla aikataululla mahdollisuutta täydentää esitystä törkeillä seksuaali- ja väkivaltarikoksilla. Mikäli tämä on mahdollista, täydentävä esitys on tuotava eduskuntaan.
Eduskunnassa olevalla lakiesityksellä maanpetos-, valtiopetos- tai terrosismirikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden, mikäli henkilöllä on toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa.
Oikeusministeri kehotti eduskuntaa malttiin
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kehotti kuitenkin malttiin eduskunnassa. Hänen mukaansa eduskunnassa on jo hyvä paketti, joka kiristää rangaistuksia seksuaalirikoksista.
– Henkilökohtaisesti en ainakaan kannata sellaista, että hätäisiä pykälämuutoksia tehtäisiin huonolla valmistelulla, koska olen nähnyt viime päivinä sellaisiakin esityksiä ja lakialoitteita, joilla tosiasiassa laskettaisiin rangaistustasoa, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan rangaistusjärjestelmien kehittäminen on monimutkainen palapeli, joka vaatii korkeaa asiantuntemusta ja huolellista pohjavalmistelua, jotta tiedetään tarkkaan, minkälainen seuraamusvaikutus pykälän muutamisella johonkin suuntaan on.
Häkkänen arvioi niin ikään, että esimerkiksi lapsen raiskauksesta tuomitun kansalaisuuden menettäminen on ”perusoikeusliitännäinen kysymys”, ja lakimuutosta olisi vaikea saada perustuslakivaliokunnasta läpi.
Kielteisen päätöksen saaneet poistettava maasta
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi, että kaikista tärkein toimenpide on, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen Suomessa oleskeluunsa saavat poistuvat maasta.
– Tältä osin, kuten pääministeri sanoi, edellytämme ulkoministeriöltä toimenpidelistaa siitä, millä asioilla tässä asiassa edetään, Mykkänen sanoi.
Sisäministeriössä on valmisteilla kymmenen kohdan toimenpideohjelma ulkomaalaisten rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja keinoista niihin puuttumiseksi. Mykkänen aikoo tuoda talven aikana uusia toimia hallituksen päätettäväksi.
Mykkäsen mukaan tarkastellaan muutoksia siihen, millä edellytyksillä oleskelulupia voidaan päättää ja ottaa vaarantavia henkilöitä kiinni.
Mykkäsen mielestä nykyinen rajan ylitykseen perustuva turvapaikanhakujärjestelmä ei palvele tarkoitustaan, sillä se suosii nuoria miehiä eikä naisia, lapsia ja vanhuksia, joita Suomi kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta haluaa auttaa.
