– Jos Norjan lisäksi myös Suomi ja Ruotsi olisivat jääneet EU:n ulkopuolelle, Baltian maat ja itäisen Keski-Euroopan maat olisivat ilmeisesti neuvotelleet omat ETA-sopimuksensa. Unionin itälaajentuminen olisi jäänyt toteutumatta ja Euroopan yhdentymisessä olisi toteutettu järkevää eriytymistä. Itävallan liityttyä EU:ssa olisi ollut 13 jäsentä, sanoo Paavo Väyrynen.
Hänen mielestään keskeinen syy Brexitiin johtaneen prosessin käynnistymiseen oli EU:n itälaajentuminen.
– Britanniaan suuntautui uusista jäsenmaista voimakas muuttoliike. ”Puolalainen putkimies” mainittiin tuohon aikaan usein brittien keskustellessa maansa EU-jäsenyydestä.
Väyrysen mukaan ennen Brexit-kansanäänestystä pääministeri David Cameron teki EU:n uudistamiseksi järkeviä ehdotuksia, joilla oli vahvaa kannatusta myös Suomessa ja Ruotsissa.
– Brysselin federalistit kuitenkin torjuivat ne. Jos Suomi ja Ruotsi olisivat niitä tukeneet, neuvottelujen ja kansanäänestyksen tulos olisi saattanut olla toinen, hän spekuloi.
– Jos Suomi ja Ruotsi olisivat pysyttäytyneet Euroopan talousalueessa ja muodostaneet Pohjolan yhteisön, Britannia olisi edelleen EU:n jäsen ja olisimme sen kanssa mukana samoilla sisämarkkinoilla, Väyrynen sanoo.
