Verkkouutiset

Kuluttajien kannalta kuukausittaisessa hintojen nousussa on aina kyse todellisista hinnankorotuksia, jotka kertovat tavaroiden ja palveluiden kallistumisesta. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Pääekonomisti: Palkankorotukset kroonistaisivat inflaation

Jukka Appelqvistin mukaan palkkojen nousu ajaisi kierteeseen, jossa palkat ja kuluttajahinnat nousevat rinta rinnan.

Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa 5,7 prosenttia. Maaliskuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia eli inflaatiovauhti hidastui hieman.

Inflaatiota hillitsi bensan hinnan pieni aleneminen suhteessa maaliskuun ennätyksellisen korkeaan tasoon, eikä odotettavissa ole polttoaineiden hinnannousua nykytasolta. Pikaista helpotusta inflaatioon ei kuitenkaan ole luvassa ja hinnankorotukset nakertavat ostovoimaa, erityisesti ruuan osalta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kannustaa tähtäämään tasaiseen ostovoiman nousuun pitkällä aikavälillä tilapäisten palkankorotusten sijaan, jotka uhkaavat kroonistaa inflaation.

– Inflaation kiihtyminen tasaantui odotetusti huhtikuussa, sillä bensan hinta on jopa hieman alentunut Ukrainan sodan käynnistymistä seuranneesta alkusokista. Merkittävästä suunnanmuutoksesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan hintojen nousu jatkuu edelleen erittäin vauhdikkaana. Pikaista helpotusta ei ole luvassa, vaan isompi käänne inflaatiovauhdissa tulee vasta ensi vuoden alussa, hän arvioi.

Appelqvist huomauttaa, että suhteessa edelliseen kuukauteen hinnat kuitenkin nousivat huhtikuussa 0,3 prosenttia.

– Kuukausitasolla hinnat saattavat nousta, vaikka vuosi-inflaatio ei kiihtyisikään, jos kuukausittainen hintojen muutos oli viime vuonna vastaavaan aikaan vielä nopeampaan.

– Kuluttajien kannalta kuukausittaisessa hintojen nousussa on silti aina kyse ihan todellisista hinnankorotuksia, jotka kertovat tavaroiden ja palveluiden kallistumisesta. Jatkossa kuluttajahintojen nousu myös laaja-alaistuu, kun tuotantokustannusten kallistuminen puskee yhä useamman tuotteen hintaa ylöspäin. Erityisen vauhdikkaasti nousee nyt ruuan hinta, sanoo Appelqvist.

Bensiinin hinta oli huhtikuussa 32 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Suhteessa maaliskuuhun polttoaineiden hinnat kuitenkin laskivat jonkin verran.

Appelqvist ei pidä erityisen todennäköisenä, että polttoaineiden hinnat nousisivat enää nykytasolta.

– Bensan nykyinenkin hintataso pitää silti viime vuosia korkeampaa inflaatiota yllä koko tämän vuoden, mutta vaikutus alkaa hiipua vuoden loppua lähestyttäessä. Vaikka sota on toistaiseksi kiihdyttänyt inflaatiota lyhyellä aikavälillä rajustikin, syntyy pidemmän päälle myös vastakkainen vaikutus suhdannetilanteen viilenemisen kautta. Kun suhdanne heikkenee, johtaa se kysynnän laskuun, mikä on omiaan hillitsemään inflaatiota, toteaa Appelqvist.

Hänen mukaansa toistaiseksi puuttuva pala suomalaisen inflaation kroonistumisessa on ollut palkkojen nousun kiihtyminen.

– Juuri nyt se on kuitenkin nyt uhattuna, ja riski on selvästi noussut sille, että sopimuskorotusten ankkuri irtaantuu, mikä saattaa johtaa kierteeseen, jossa sekä kuluttajahinnat että palkat nousevat rinta rinnan. Sellainen tilanne ei hyödyttäisi ketään. Siksi palkankorotuksia ei kannata mitoittaa tilapäisen energiahintojen nousun mukaan, vaan tähdätä tasaiseen ostovoiman nousuun pitkällä aikavälillä, kehottaa Appelqvist.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS