Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt keskittää Savonlinnassa toimivien kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen toiminnot Joensuuhun.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on käsitellyt Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen turvaamiseen vuosittain myönnetyn kahden miljoonan euron lisämäärärahan käyttöä ja Itä-Suomen yliopiston toimintojen keskittämisen vaikutuksia Savonlinnan aluetalouteen.
Valiokunta antaa opetusministeriölle moitteet siitä, että ministeriö ei ole seurannut Itä-Suomen yliopistolle annetun, Savonlinnan opettajakoulutukseen tarkoitetun määrärahan käyttöä. Itä-Suomen yliopisto edellytti sopimusneuvotteluissa 2013—2016 opetus- ja kulttuuriministeriöltä täysimääräistä lisärahoitusta Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen toimintaedellytysten turvaamiseen sekä kahden kampuksen toimintojen tasapainottamiskustannuksiin, yhteensä 2,2 miljoonana euron suuruista tukea vuosittain.
Tarkastusvaliokunta halusi selvittää, mihin noin kahden miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus on käytetty. Savonlinnan kampuksella ei ollut käytettävissään yksilöityä tietoa rahan käytöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole myöskään seurannut rahan käyttöä. Valiokunnan mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön olisi tullut seurata tarkemmin lisämäärärahan käyttöä Savonlinnan kampuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi, jolloin ministeriöllä olisi ollut selkeä tieto siitä, miten määrärahan käytön tavoite on toteutunut ja tilanne kehittynyt sopimuskauden aikana.
Itä-Suomen yliopiston mukaan lisärahoituksesta, kahdesta hankerahoituksella täytetystä professuurista sekä kampusten välisestä yhteistyöstä huolimatta kahdella kampuksella toimiva opettajankoulutusosasto ei ole pystynyt saavuttamaan asetettuja tulostavoitteita.
Valiokunnan mielestä on myös syytä pohtia yliopistojen rahoitusta ohjaavien kriteerien soveltuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta opettajankoulutukseen, joka on suoraan ammattiin valmistavaa koulutusta ja jossa jatko-opintoja ja tutkijakoulutusta tehdään muita tieteenaloja vähemmän.
Valiokunta kiinnittää huomiota rahoituksen ja yliopistojen päätöksenteon väliseen ongelmaan. Koska päätöksenteko tapahtuu yliopiston toimesta ja sen omista tarpeista, ei siinä oteta huomioon päätösten mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi alueen talouteen eikä myöskään kokonaistaloudellisia vaikutuksia julkiselle sektorille. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtiolla on rahoittajana toimiessaan mahdollisuus esittää tarpeelliseksi katsomiaan toiminnallisia ehtoja rahoitukselle.
Savonlinnan taloudelliset ongelmat huolestuttavat
Valiokunta on erittäin huolestunut Savonlinnan alueelle yliopistokoulutuksen siirrosta aihetuvista taloudellisista ongelmista. Savonlinnan kaupunki voi menettää 900 opiskelijaa, noin 300 työpaikkaa sekä 13 miljoonaa euroa ostovoimaa aluetaloudestaan.
Savonlinnan kampus toimii pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa, jotka on vuokrattu Itä-Suomen yliopistolle. Senaatti-kiinteistöjen arvion mukaan kiinteistöjen alaskirjaustarve on noin 14 miljoonaa euroa ja Suomen yliopistokiinteistöjen kiinteistöjen arvioidut alaskirjaukset noin kolme miljoonaa euroa. Savonlinnan kaupungin esittämän arvion mukaan tyhjilleen jäävien kampuksen tilojen ja opiskelija-asuntojen ylläpito- tai purkukustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa. Joensuussa kustannuksia aiheutuu puolestaan uusien yliopistotilojen ja asuntojen rakentamisesta.
Valiokunnan mielestä riski vastaavanlaisten tilanteiden toteutumiselle ja sitä kautta negatiivisten aluevaikutusten syntymiselle on ilmeinen monilla Savonlinnan tapaisilla seutukaupunkialueilla.
Julkiseen sektoriin kohdistuu säästötavoitteita, joita parhaillaan toteutetaan toimintoja karsimalla ja keskittämällä niitä alueellisesti eri hallinnonaloilla toisistaan tietämättä.
”Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että sama alue joutuu usean karsimistoimenpiteen kohteeksi ilman, että millään taholla on kokonaiskäsitystä alueelle aiheutuvista seurauksista”, valiokunta toteaa.
Mietinnössään valiokunta ehdottaa selvitettäväksi, pitäisikö yliopistoissa tehtävien merkittävien toiminnan supistusten tulla alueellistamisen koordinaatioryhmän arvioitaviksi.
