Maailmantähti Beyoncé kävi Tukholmassa esiintymässä keväällä. Maailmantähden vierailu sai hinnat nousemaan ja yhdessä heikon kruunun kanssa se ruokkii Ruotsin talouden synkkiä näkemiä. Pelastaisiko euro Ruotsin Beyoncé-inflaatiolta?
– Olen sitä mieltä, että euro olisi Ruotsin taloudelle parempi vaihtoehto kuin kruunu. Pienet valuutat heikkenevät, jopa suhteettoman paljon, kun maailmantaloudessa on paljon epävakautta. Tämä ruokkii inflaatiota, koska tuonti kallistuu, sanoo Åbo Akademin professori Edvard Johansson Verkkouutisille.
– Riksbankenin päämäärä on ylläpitää hintavakautta. Tämän tuonti-inflaation takia Riksbankenin täytyy mahdollisesti ylläpitää verrokkimaita (esimerkiksi Suomi) korkeampia korkoja.
Ruotsin talouden huonojen lukujen takana on samat syyt kuin euroalueella. Ruotsin oma valuutta on tässä kohtaa vain kiihdyttänyt inflaatiota muuta euroaluetta villimmäksi.
– Kruunu on tälläkin hetkellä ennätyksellisen alhaalla, vaikka se on noussutkin jo pahimmasta kuopasta. Kruunu on ehdottomasti suurin syy sille, että inflaatio on Ruotsissa muuta euroaluetta korkeampaa, sanoo ELO:n pääekonomisti Tiina Helenius.
– Ruotsissa inflaatio on sitkeämpää ja nopealiikkeisempää kuin Suomessa ja yleensäkin koko euroalueella. Se on heikon kruunun syytä. Ruotsissa tuontitavarat kallistuvat nopeammin kuin euroalueella heikon kruunun takia ja se ruokkii inflaatiota entisestään, Johansson sanoo.
Sveriges Riksbanken eli Ruotsin keskuspankki on pakotettu nostamaan EKP:n lailla korkoja. EKP:ta on syytetty haukkamaisesta korkopolitiikasta, kun se on nostanut tärkeimpiä ohjauskorkojaan historiallisen rivakkaa tahtia. Johanssonin mukaan Riksbanken on kuitenkin pakotettu tiukempaan rahapolitiikkaan kuin EKP.
– Niin kuin jo todettua inflaatio on nopeampaa euroalueella heikon kruunun takia. Siksi Riksbanken on todennäköisesti pakotettu vielä kireämpään rahapolitiikkaan kuin euroalueella. Se on lisäriesa Ruotsille tällä hetkellä, Johansson sanoo.
Riksbankenin tavoite on sama kuin Euroopan keskuspankilla. Molemmat tavoittelevat kahden prosentin inflaatiota. Ohjauskorko on tällä hetkellä neljässä prosentissa. Helenius ei usko, että ero tulee olemaan dramaattinen.
– Markkinat ennustavat tällä hetkellä, että ohjauskorot ovat 4,1 prosentissa. Koronnostot näkyvät viiveellä, joten voi hyvin olla, että Riksbanken ei nostakaan ohjauskorkoaan enää marraskuun kokouksessaan.
Euroon siirtyminen on poliittisesti hankalaa
– Tällä hetkellä käsillä oleva kriisi tulee olemaan ohi ennen kuin Ruotsi on liittynyt euroon. Asia on vaikea poliittisesti, vaikka keskustelu on pikku hiljaa virinnyt. Kestää monta vuotta ennen kuin Ruotsin euroon liittyminen voisi tapahtua, Edvard Johansson sanoo.
Tämän hetkisessä hallituskoalitiossa moderaatit pääministeri Ulf Kristerssonin johdolla voisivat olla kiinnostuneita rahaliitosta. Sen sijaan koalitiossa mukana olevat ruotsidemokraatit ja kristilliset suhtautuvat euroon nihkeämmin. Johansson uskoo, että sosiaalidemokraatit ja vasemmistoblokki voisi viedä Ruotsin todennäköisemmin euroon kuin tällä hetkellä vallassa oleva oikeistoblokki.
– Sosiaalidemokraatit ovat hyvin pragmaattisia. Se nähtiin jo, kun Ruotsissa pohdittiin Nato-jäsenyyttä. Sosiaalidemokraatit muuttivat yllättäen mieltään ja jättivät hakemuksen. Tästä syystä uskon, että Ruotsin euroon liittyminen voisi hyvinkin tapahtua sosiaalidemokraattien kanssa.
Ruotsalaisten mielipide eurosta on muutoksessa. Noin puolet kansalaisista haluaisi Ruotsin liittyvän euroon ja heidän, jotka eivät osaa kantaansa määrä on kasvanut. Ekonomistit ovat olleet hyvin varovaisia kommenteissaan eurosta. Heikko kruunu on nostanut euro-keskustelun esille aivan uusilla kierroksilla. Johanssonin mukaan eurossa nähdään nyt aiempaa enemmän hyötyjä.
– Aiemmin Ruotsissa ajateltiin, että talouden shokkien yllättäessä oma valuutta voi joustaa ja ylläpitää työllisyyttä. En ole kuitenkaan ihan varma, onko oma valuutta auttanut kuitenkaan hirvittävästi auttanut Ruotsia, Johansson sanoo.
Tiina Heleniuksen mukaan Ruotsi on myös hyötynyt kruunusta. Se on pehmentänyt talouden kovimpia pomppuja.
– Oma valuutta on edelleen myös hyödyttänyt Ruotsia. Sen vienti on kasvanut nytkin viisi prosenttia, joka on merkittävää kasvua. Mutta Ruotsin euroon liittymistä voisivat tukea geopoliittiset syyt, Helenius sanoo.
Ruotsilla on taloudessa Suomea enemmän pelivaraa
Ruotsin kiinteistösektori sakkaa jo pahemmin kuin suomalainen kiinteistösektori. Koronnostot saattavat rokottaa sitä vielä pahemmin. Kumpikaan asiantuntijoista ei kuitenkaan usko, että Ruotsin alamäki olisi jyrkkä. Ruotsilla on hartiaa selvitä vaikeuksistaan.
– On hyvä muistaa, että Ruotsin hallituksella on finanssipoliittisesti paljon pelivaraa. Ruotsi pystyy elvyttämään paljon paremmin kuin Suomi, koska sillä on niin vähän julkista velkaa, sanoo Edvard Johansson.
– Heikon kruunun takia tilanne on Ruotsissa hieman hankalampi kuin muualla Euroopassa, mutta uskon, että Ruotsin kruunu heikkous on ohimenevää. Kruunu joko vahvistuu tai inflaatio on Ruotsissa nopeammin ohi kuin meillä.
Tiina Heleniuksen mukaan talouden rakenne on Ruotsissa monipuolisempi kuin meillä ja se auttaa Ruotsin taloutta kestämään talouden matalasuhdanteen paremmin.
– Ruotsissa on Suomea joustavammat työmarkkinat. Siitä on kiittäminen jo parikymmentä vuotta sitten tehtyjen onnistuneiden työmarkkinauudistusten. Lisäksi sen viennin rakenne on monipuolisempi kuin meillä ja se on yksi maailman parhaista arvontuottajista, Tiina Helenius sanoo.
