Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat siksi laatineet ajankohtaisselonteon muutoksista turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Hallitus hyväksyi selonteon keskiviikkona.
– Olemme historiallisessa tienhaarassa. Nyt luomme perustan Suomen uudelle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Selonteko, josta tänään olemme päättäneet, on historiallinen, ja tärkein selonteko rauhan aikana, oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa.
– Venäjän hyökkäys ja kammottavat tapahtumat Ukrainassa haastavat länsimaisia arvojamme kuten vapautta, demokratiaa, rauhaa ja ihmisoikeuksia tavalla, jota emme ole todistaneet vuosikymmeniin. Valtioneuvoston tänään yksimielisesti hyväksymä selonteko vastaa tähän kehitykseen. Se luo valtionjohdolle ja eduskunnalle vankan pohjan tarvittaviin toimenpiteisiin Suomen turvallisen tulevaisuuden puolesta, hän jatkaa.
Henriksson kertoo kannattavansa Suomen hakemista Naton jäseneksi kevään aikana.
– RKP ja minä itse kannatamme Suomen Nato-jäsenyyttä. Turvallisuuskysymykset ovat aina olleet tärkeitä RKP:lle. Emme tee politiikkaa kiillottaaksemme omaa kilpeämme, vaan turvataksemme maamme ja yhteisen tulevaisuutemme. Nyt tärkeintä ei ole poliittisten puolueiden aikaisemmat kannat, vaan meidän tulisi tavoitella mahdollisimman laajaa yhteistä näkemystä eduskunnassa siitä, mikä ratkaisu parhaiten takaa Suomen turvallisuuden pitkällä tähtäimellä, Henriksson sanoo.
Hänen mukaansa Suomen täytyy päättää turvallisuudestaan itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan.
– Selonteko vahvistaa Nato-jäsenyyden tärkeimmän vaikutuksen olevan, että Suomi täysiarvoisena jäsenenä saisi turvatakuita Naton yhteisen puolustuksen ja viidennen artiklan puitteissa. Tämä tarkoittaa myös, että Nato-jäsenyys antaisi Suomelle parhaimman turvan. Meidän tulee toimia päättäväisesti ja viivyttelemättä. Poikkeukselliset ajat vaativat toimintakykyä ja kykyä kuunnella erilaisia näkemyksiä. Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäisyyden löytäminen vaikeissa oloissa, Henriksson sanoo.
Selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä, kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.
– Minä toivon, että Suomi ja Ruotsi etenisivät asiassa rinnakkain ja pitäisivät suunnilleen samaa aikataulua mahdollisen Nato-jäsenhakemuksen suhteen. Molempien maiden on tietysti tehtävä omat päätöksensä, Henriksson toteaa.
Oikeusministeri Henriksson on ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen. Valiokunta on yhdessä presidentin kanssa laatinut selonteon hallitukselle.