Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria.
Marinin hallitus nosti menotason vuosina 2020–2023 keskimäärin noin 10 miljardia euroa korkeammalle, kuin mitä hallitus oli ennen pandemiaa suunnitellut. Tästä kertyi vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardia euroa lisämenoja, toteaa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssivalvojien tuore raportti, joka tarjoaa uutta tietoa pandemian ajan finanssipolitiikasta.
Valtion menokehyksistä ja EU:n finanssipolitiikan säännöistä luovuttiin väliaikaisesti vuonna 2020 koronapandemiaan vedoten.
Vuonna 2020 hallitus nosti valtion budjetin menotasoa COVID-19-pandemiaan vedoten noin 9 miljardia euroa korkeammalle kuin mitä menojen tavanomainen kasvutrendi olisi ollut. Noin 70 prosenttia näistä menolisäyksistä kohdentui koronakriisin hoitoon. Valtion budjettiin tehtiin myös uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.
Raportin mukaan vuodesta 2021 eteenpäin alkoivat korostua koronakriisiin liittymättömät menolisäykset, jotka nostivat menotason pysyvästi korkeammalle tasolle. Nämä lisäykset kohdentuivat muun muassa kuntatalouden tukemiseen, valtionhallinnon toimintamenoihin ja puolustusmenoihin.
Aluksi menolisäyksistä lähes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Vuoteen 2023 mennessä nämä menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittymättömät vuosittaiset menolisäykset kasvoivat edelleen ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle.
– Finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat kooltaan pienempiä sekä perusteltavissa, kertoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö tiedotteessa.
Raportin mukaan valtion budjetin menotaso ylimitoitettiin vuosina 2020–2023, eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä. Tämä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen laaja-alaisena kasvuna Suomessa.
Vuosina 2020–2021 ylimitoituksen kasvu johtui pandemian aikana tehdyistä uusista menolisäyksistä, jotka lisäsivät käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen osuutta tilastollisesti merkitsevällä ja laaja-alaisella tavalla keskimäärin noin 4 prosenttiyksiköllä.
Vuosina 2022–2023 käyttämättä jääneiden ja siirtyneiden määrärahojen kasvu selittyy sillä, että vuosina 2020–2021 saavutettu korkea taso periytyi seuraaville vuosille. VTV:n mukaan määrärahojen ylimitoitus voi pitkällä aikavälillä muodostaa riskin julkisen talouden kestävyyden kannalta etenkin, jos budjetoitujen menojen kasvu realisoituu käytöksi.
Finanssipolitiikan valvojien raportti osoittaa, että kriisin jälkeen paluu normaalin talouspolitiikan toteuttamiseen ei onnistunut.
– Johtopäätöksenä on, että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi tarkentaa ja rajata, jotta julkisen talouden kestävyys voitaisiin turvata. Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin, Kangasrääsiö sanoo.
