Nuoret naiset turvautuvat yhä useammin masennuslääkkeisiin, kasvu kiihtyi 2020-luvulla

Nuorten naisten masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut nopeasti erityisesti 2020-luvun alkuvuosina.
Tilastot paljastavat nuorten naisten mielenterveydessä huolestuttavan muutoksen. PIXABAY
Tilastot paljastavat nuorten naisten mielenterveydessä huolestuttavan muutoksen. PIXABAY

Ahdistus- ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt erityisesti nuorilla naisilla, ilmenee Kelan tilastoista.

Vuonna 2025 SSRI-lääkkeitä käytti 11,5 prosenttia 18–29-vuotiaista naisista, kun vuonna 2016 osuus oli 7,1 prosenttia. Samanikäisistä miehistä lääkkeitä käytti 4,4 prosenttia, mikä on vain hieman enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Kasvu on ollut vielä jyrkempää teini-ikäisillä tytöillä. 13–17-vuotiaista tytöistä SSRI-lääkkeitä käytti vuonna 2025 jo 7,1 prosenttia, kun vuonna 2016 osuus oli 3,1 prosenttia.

Kelan mukaan käytön lisääntyminen oli voimakkainta 2020-luvun alkuvuosina. Samalla myös nuorten raportoima ahdistuneisuus on lisääntynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyissä.

– Rekisteriaineistojen perusteella psyykkisen oireilun lisääntyminen, erityisesti nuorten naisten kohdalla, näyttäytyy lisääntyneenä terveyspalvelujen käyttönä ja SSRI-lääkkeiden määräämisenä, sanoo tutkimuspäällikkö Heini Kari tiedotteessa.

Viime vuosina kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Teini-ikäisillä tytöillä lääkkeiden käyttö on kääntynyt jopa lievään laskuun.

Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori arvioi, että muutos voi liittyä diagnostiikan muutoksiin.

– Masennuslääkkeiden käytön kasvun taittuminen voi kuvastaa sitä, että erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten ADHD-oireilu tunnistetaan herkemmin terveydenhuollossa.

Samassa ikäryhmässä ADHD-lääkityksen käyttö onkin kasvanut suhteellisesti voimakkaasti.

Poimintoja videosisällöistämme

Vanhemmissa ikäryhmissä muutos on ollut maltillisempi. Esimerkiksi 30–44-vuotiaista naisista SSRI-lääkkeitä käytti vuonna 2025 8,7 prosenttia, kun vuonna 2016 osuus oli 7,1 prosenttia.

Suomi poikkeaa kehityksessä naapurimaasta Ruotsista. Suomessa käyttö painottuu nuoriin aikuisiin naisiin, kun taas Ruotsissa lääkkeiden käyttö on yleisempää vanhemmissa työikäisissä.

Kelan mukaan muutos heijastaa laajempia yhteiskunnallisia tekijöitä sekä sitä, miten psyykkistä kuormitusta tunnistetaan ja hoidetaan.

Nuorten pahoinvointi yleistyi samaa tahtia sosiaalisen median kanssa

Kela ei tutkimuksessaan tarkemmin erittele ilmiön taustalla olevia juurisyitä. Aiemmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa yhdeksi tekijäksi on epäilty sosiaalista mediaa. Nuorten naisten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt samaa tahtia sen kanssa, kun sosiaalinen media yleistyi. Hiljattain tehdyn kyselytutkimuksen mukaan etenkin nuoret naiset kokevat yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta sosiaalisessa mediassa.

Nykyajan somekulttuurin on pelätty jopa kannustavan nuoria naisia itsekeskeisyyteen. Aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan jatkuva itsensä korostaminen sosiaalisessa mediassa voi lisätä itsekeskeisiä piirteitä ja heikentää kiinnostusta huomioida muita ihmisiä ja heidän näkemyksiään. Omien kuvien toistuva julkaiseminen muiden ihailun ja huomion toivossa on joissakin tapauksissa yhdistetty narsistisiin piirteisiin. Tutkijat kuitenkin painottavat, että ilmiö on monisyinen eikä kyse ole suorasta syy–seuraussuhteesta.

LUE MYÖS:
Nuorten pahoinvointi syvenee, yli 24000 yhteydenottoa

Nuoret eivät saa apua, huolia ei oteta tosissaan

Nuorista naisista kaksi kolmesta kokee ulkopuolisuutta, ilmiö korostuu somessa

Tuore raportti kertoo karua kieltä nuorten tilanteesta. Yhteydenotoissa korostuivat erityisesti kiusaaminen ja väkivalta.
Nuoret kokevat jäävänsä ilman apua, vaikka hakevat sitä aktiivisesti. Etenkin kiusaamista vähätellään, eikä siihen puututa riittävästi.
Kesätyöpaikkoja avautuu yhä, vaikka kevään hakusesonki on päättynyt. Asiantuntija kertoo, miten erotut muista hakijoista.
Mainos