Nuoret kokevat, että heidän huoliaan ei oteta tosissaan. Ilmiö korostuu Mannerheimin lastensuojeluliiton (MML) nuorten tukilinjan saamissa yhteydenotoissa.
Vastauksissa yhdistyvät kokemukset, joiden mukaan terveydenhuollon ammattilaiset vähättelivät nuorten huolia.
– Terveydenhoitajalle on voitu kertoa syömishäiriöön liittyvistä oireista, mutta oireita ei ole otettu tosissaan. Toinen yleinen kokemus on, että koulukuraattorille on puhuttu kiusaamisesta, mutta siihen ei ole puututtu tai asiaa on vähätelty, tuloksia esitellyt MLL:n nuorten tukilinjan asiantuntija Erika Viding kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Koulujen tapa vähätellä koulukiusaamista on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Aiemmin nuorille tehdyissä kyselyissä on korostunut kokemus, että koulut eivät suhtaudu kiusaamiseen riittävän vakavasti eivätkä kiusaamisesta seuraavat rangaistukset ole riittäviä.
Osa lapsista ja nuorista ei viitsi edes kertoa kohtaamastaan koulukiusaamisesta, sillä ei usko asiasta kertomisen auttavan mitään. Nuorille tehdyissä kyselyissä on ilmennyt, että seurausten puute jopa kannustaa koulukiusaajia jatkamaan toimintaansa.
Kiusaaminen on yksi nuorten yhteydenotoissa eniten korostuva asia. Ilmiö korostuu kaiken ikäisissä lapsissa ja nuorissa. Kiusaamisen pelko ei jätä lapsia rauhaan edes kesälomalla. Yhteydenotoissa tämä näkyy siten, että kesälomalla osa lapsista pelkää alkavaa lukuvuotta, sillä samalla se tarkoittaa koulukiusaamisen jatkumista.
Kiusaaminen voi olla suoraa fyysistä väkivaltaa tai toisen haukkumista. Joskus kiusaaminen voi ilmetä myös perättömien juorujen levittämisenä tai porukoista ulossulkemisena. Yhteydenottojen mukaan kiusaamista tapahtuu kasvavissa määrin myös digitaalisilla alustoilla.
– Tällaista manipulatiivista kiusaamista on vaikea tunnistaa ja siihen on vaikea puuttua aikuisena. Se on myös monesti sellaista, johon lapset kaipaavat meiltä tukea ja apua. Kuten miten toimia tilanteissa, joissa lapsi tulee suljetuksi erilaisten ryhmien ulkopuolelle sosiaalisessa mediassa jatkuvasti, MLL:n auttavien palvelujen päällikkö Tatjana Palomäki kertoi.
Juristi Kaija Kess kertoi aiemmin Verkkouutisten haastattelussa, miten vanhemman kannattaa toimia tilanteessa, jossa koulu kieltäytyy puuttumasta koulukiusaamiseen. Koulukiusaamiseen puuttuminen on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Velvollisuuden laiminlyönti voi johtaa jopa rikostuomioon tai irtisanomiseen.
Tulokset paljastavat selvän epäkohdan ammattilaisten asenteissa. Nuoret toivovat, että ammattilaiset kuuntelisivat nuoria ja ottaisivat heidän kertomuksensa tosissaan. Vastausten mukaan moni nuori kaipaisi konkreettisia keinoja esimerkiksi ahdistuksen käsittelyyn ja arjessa selviytymiseen.
Apua ei saada, vaikka sitä hakisi
Avun hakemisen kynnys koetaan monesti korkeaksi. Tilannetta pahentaa entisestään se, jos nuori kokee, että hänen kokemuksiaan ei oteta tosissaan eikä häntä ohjata avun piiriin. Yhteydenotoissa korostuivat kokemukset, että nuoret eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua aktiivisesta hausta huolimatta.
Nämä kokemukset korostuvat etenkin niiden nuorten keskuudessa, jotka ovat kouluterveydenhuollon ulkopuolella. Monet kokevat saaneensa epäasiallista kohtelua etenkin julkisessa terveydenhuollossa asioidessaan.
– Julkisesta terveydenhuollosta on voitu hakea apua pitkään jatkuneeseen ahdistukseen, mutta nuorille ei ole tarjottu riittäviä tai oikeita hoitotoimenpiteitä eikä heitä ole jatko-ohjattu muihin palveluihin. Tässä tilanteessa osalla nuorilla ei ole enää ollut voimavaroja lähteä itse kartoittamaan muita tukipalveluita, Viding kertoi.
Sijaishuollossa korostuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset
Lisäksi sijaishuollossa olevien lasten yhteydenotoissa korostuvat kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Useat nuoret kokevat, että he ovat joutuneet esimerkiksi perusteettomien tai liiallisten rajoitustoimenpiteiden kohteeksi. Lisäksi he kokevat, etteivät saa apua esimerkiksi hätätilanteissa.
– Jos nuori on akuutissa tilanteessa yrittänyt saada apua, häntä on kehotettu olemaan yhteydessä häntä hoitavaan lastensuojelulaitoksen työntekijään. Usea nuori kertoi, että heidät on käännytetty takaisin saamatta apua.
Nuorten keskuudessa korostuvat myös kokemukset, että heitä ei edes uskottaisi, jos he kertoisivat kokemuksistaan.
– Kohtaamattomuuden vuoksi osa lapsista ja nuorista on jättänyt kertomatta heitä hoitaville ammattilaisille asioista, joihin he olisivat tarvinneet tukea.
Kielteiset kokemukset ammattilaisia kohtaan nostavat entisestään kynnystä hakeutua avun piiriin. Vastausten mukaan MLL:n tarjoama tukipuhelin on ollut osalle nuorista ainoa kanava, missä he ovat voineet puhua huolistaan, sillä muualla heitä ei ole kuunneltu.
LUE MYÖS:
Eikö koulu puutu lapsesi kiusaamiseen? Näin viet asiaa eteenpäin
Näkökulma: Koulujen on lopetettava kiusaamisen vähättely
Tekoäly valjastettiin kiusaamiseen, ilmiö leviää nopeasti somessa
Yhä useampi nuori hyväksyy kiusaamisen – ”Jos toinen on ruma tai ärsyttävä”
Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit
Tekeekö lapsesi näin? Merkit viittaavat vaaraan syrjäytyä
Kantelua ei enää tarvita: Avit voivat puuttua koulun epäkohtiin suoraan