Ilmiötä kutsutaan ensimmäisen yön efektiksi ja siihen kuuluu olennaisesti se, että unen laatu huononee. Henkilöstä voi jopa tuntua siltä kuin ei olisi tullut nukuttua ollenkaan, vaikka olisikin nukkunut yhtä pitkään kuin tavallisestikin.
Brownin yliopistossa on vastikään toteutettu tutkimus, jossa kuvannettiin 35 henkilön aivojen toimintaa ja sen muutoksia. Tutkijat huomasivat, että aivolohkoissa esiintyi selkeitä eroavaisuuksia.
Vaikka henkilöt nukkuivat, pysyi vasen aivolohko aktiivisena. Puoliksi hereillä oleva puoli reagoi nukkuvaa aivopuoliskoa herkemmin erilaisiin aistiärsykkeisiin, kuten epäilyttäviin ääniin.
Tutkijat päättelivät, että toinen aivopuolisko nukkuu vieraassa paikassa vain osittain, jotta nukkuja heräisi helpommin äkillisessä vaaratilanteessa. Oletettavasti kyse on evoluution kehittämästä selviytymismekanismista.
Toisena yönä efektiä ei enää havaittu, minkä tutkijat uskovat johtuvan siitä, että aivot sopeutuivat uuteen paikkaan.
Tutkijoiden mukaan tulokset ovat mullistavia, sillä tutkimuksella osoitettiin ensimmäistä kertaa etteivät eri aivopuoliskot saavuta samaa unen astetta kun henkilö on syvässä unessa. Tämä todistaa sen, että aivot voivat priorisoida tiettyjä osia nukkumaan samalla kun toisten osien uni on pintapuolista.
Ominaisuus ei koske ainoastaan ihmisiä, vaan tutkijoiden mukaan se on luonnossa yleistä. Esimerkiksi delfiinien tutkimuksessa on huomattu, että vain puolet yksilön aivoista nukkuu. Samoin linnuilla on havaittu vastaavaa.
Tutkimuksen tuloksista raportoitiin Current Biology -lehdessä.
