Vladimir Putinin ympärille ryhmittynyttä hallintoeliittiä tutkinut venäläissyntyinen tohtori Maria Snegovaja kertoo järkyttyneensä havaittuaan, että yhä edelleen – runsaat 30 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen – noin 60 prosenttia Venäjän hallitsevan luokan jäsenistä on joko suoraan tai perhesiteidensä kautta Neuvostoliiton nomenklatuuran eli hallintoeliitin jälkeläisiä.
Kun esimerkiksi Baltian maat ovat onnistuneet rakentamaan kukoistavan liberaalin demokratian ja vapautumaan neuvostomiehityksen painolastista, Venäjän rasitteena on hänen mukaansa juuri se, että valtaa käyttävät edelleen pitkälti neuvostojärjestelmän kasvatit.
– Monet tutkijat ovat lisäksi sitä mieltä, että 1990-luvun ajanjaksoa ei ehkä pitäisikään kutsua demokratisoitumisen, vaan pikemminkin liberalisoitumisen kaudeksi. Autoritaarinen ydin heikkeni ja sen seurauksena syntyi monia vapauksia – Boris Jeltsinin roolia tietenkään unohtamatta. Entinen eliitti pysytteli kuitenkin vallassa, eikä perustavanlaatuisesta muutoksesta voida siis tältä osin puhua, Center for Strategic and International Studies -ajatushautomossa (CSIS) Washingtonissa työskentelevä Snegovaja sanoo ranskalaisen Desk-Russie-verkkolehden julkaisemassa haastattelussa.
– Jotta hallintoa voitaisiin kutsua demokraattiseksi, vallan on täytynyt vaihtua kestävällä tavalla vähintään kahdesti. Venäjällä näin ei ole tapahtunut. Boris Jeltsin oli loppujen lopuksi Neuvostoliiton valtaeliitin edustaja, ja Putin oli Jeltsinin suojatti – ei ulkopuolinen, Snegovaja toteaa.
Venäjä näyttäytyy Snegovajan mukaan maana, jossa demokratian edellytykset eivät 1990-luvulla olleet riittävät, vaikka liberalisoitumiskehitystä tapahtuikin.
– Neuvostoajan lopun talouskriisin ja ensimmäisten Neuvostoliiton jälkeisten vuosien jälkeen, heti kun entinen eliitti tunsi asemansa turvatuksi ja sai käyttöönsä taloudellisia resursseja, se aloitti autoritaarisen mallin palauttamisen. Autokratia on loppujen lopuksi ainoa järjestelmä, jonka he tuntevat, Snegovaja sanoo.
– Nämä ihmiset on nimitetty asemiinsa, heille demokratia on jotakin luonnotonta, he halveksivat demokraattista äänestäjää ja ilmaisevat suoraan puheenvuoroissaan. Tämän seurauksena Venäjä on palannut autoritaariseen järjestelmään, hän toteaa.
– Valitettavasti neuvostojärjestelmä oli monin tavoin Putinin nykyistä järjestelmää parempi, sillä se oli enemmän tai vähemmän institutionalisoitu. Oli politbyroo, jonka jäsenet saattoivat olla jopa eri mieltä johtajan päätöksistä. — Venäjän hallinto ei ole vain autoritaarinen, vaan se on autoritaarinen taantumuksellisella tavalla. Siitä on tulossa yhä primitiivisempi ja siksi yhä vaarallisempi. Neuvostoliitossa vielä jossain määrin vallinneista tasapainottavista kontrollimekanismeista ei ole enää mitään jäljellä.
Vladimir Putinin valtakausi Venäjällä ei voi kestää ikuisesti, mutta Snegovaja varoittaa luottamasta siihen, että sen päätyttyä koittaisi nykyistä valoisampi aika.
– Yleisesti ottaen on jokseenkin selvää, että mikä järjestelmä Putinin jälkeen tuleekin, se on autoritaarinen, ei demokraattinen. Demokraattista mallia ei voi mitenkään syntyä, sillä Putin on tuhonnut instituutiot, joille se olisi voinut rakentua, hän sanoo.
Läntiset poliitikot ovat Snegovajan mukaan langenneet jo 1990-luvun alussa ”historian lopun paradigman” pauloihin vakuuttuneina siitä, että Venäjästä tulee ennemmin tai myöhemmin demokratia.
– Venäjää on kohdeltu kumppanina ja sille on tehty monia myönnytyksiä, kuten otettu mukaan G8-maiden ryhmään. Muistamme 2010-luvun alun liennytyspolitiikan, joka sivuutti Georgian sodan. Venäjä on kuitenkin säännöllisesti torjunut sille ojennetun käden. Nyt Venäjä on selvästi aggressiivisen länsivastainen suurvalta. Tämän seurauksena olemme palanneet kylmän sodan aikakauteen – joka ei ehkä koskaan edes päättynyt, hän toteaa.
—
Tohtori Snegovajan haastattelun on alun perin julkaissut venäjänkielinen Radio Svoboda.
