Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei koe, että lännen kannattaisi hylätä toivoa Ukrainan mahdollisuuksista sodassa, kertoo The Guardian. Zelenskyi osallistui The Guardianin haastatteluun Kiovassa kuluneella viikolla.
Zelenskyi ei itse koe olevansa epätoivoinen huolimatta siitä, että Venäjä aloitti toukokuun alussa uuden hyökkäyksen rajan yli kohti Harkovaa. Venäjä on myös edennyt joillakin Itä-Ukrainan alueilla.
– En koe, että olisimme uppoavassa aluksessa matkalla pohjaa kohti. Emme huuda teille, että pelastakaa meidät, Zelenskyi sanoo.
Zelenskyin mielestä länsimaiden olisi kuitenkin syytä toimia kiirellisemmin. Vaikka pitkään Yhdysvaltain kongressissa ollut apupaketti saatiin viimein hyväksyttyä, on Yhdysvallat rajoittanut Ukrainan mahdollisuuksia käyttää amerikkalaisia aseita Venäjän maaperällä.
Harkovan hyökkäyksen jälkeen lupa annettiin, mutta esimerkiksi ATACMS-ohjuksien käyttö ja iskut pitkälle Venäjän selustaan ovat edelleen kiellettyjä.
Zelenskyi näkee, että länttä vaivaa toistuva ongelma: Päätöksiä tehdään kauan sen jälkeen, kun ne olisi pitänyt tehdä.
– Asenne tällä kertaa on täysin erilainen. Me tunnemme tästä aiheutuvan kivun vahvemmin kuin kumppanimaamme, sillä heidän perheenjäsenensä eivät kuole, Zelenskyi harmittelee.
Presidentti uskoo, että monille läntisille päätöksentekijöille sota on kaukainen asia. Hän haluaa näiden ihmisten ymmärtävän, että viivyttelyllä on konkreettinen hinta: Se maksaa ihmishenkiä. Jos länsimaille aika on rahaa, Ukrainalle aika on ihmishenkiä.
Viime viikkoina Zelenskyin aika on kulunut Sveitsissä pidettävän suuren rauhankonferenssin valmistelemiseen. Tarkoituksena oli, että konferenssiin olisi osallistunut myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, joka olisi voinut matkustaa sinne G8-kokouksen jälkeen. Biden ei kuitenkaan osallistu tapahtumaan, vaan lentää suoraan Kaliforniaan osallistuakseen varainkeruutapahtumaan.
Bidenin poissaolo vaikuttaa väistämättä myös konferenssin merkittävyyteen, ja se turhauttaa ukrainalaisia. Zelenskyi ei kuitenkaan myönnä olevansa ärsyyntynyt Bidenin päätöksestä.
– En tiedä mikä olisi oikea sana tähän tilanteeseen. Mielestäni heidän pitäisi uskoa meihin enemmän, Zelenskyi toteaa.
Mikäli Donald Trump valitaan marraskuussa Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, ei Zelenskyin tehtävä ainakaan helpotu. Zelenskyi myöntääkin, että toistaiseksi Ukrainalla ei ole vielä strategiaa sen varalta, että valta Valkoisessa talossa vaihtuu.
Toinen Zelenskyiä huolestuttava asia on liikekannallepano. Ukraina tarvitsee kipeästi sotilaita rintamalle, mutta vapaaehtoisia ei juurikaan enää ole. Värväystoimistojen viranomaiset ovatkin päätyneet pysäyttämään ihmisiä kaduilla saadakseen heidät rintamalle, ja monet miehet piileskelevät välttääkseen armeijan harmaisiin päätymisen.
Zelenskyin mukaan ilmapiiri Ukrainassa on muuttunut sodan alkuhetkistä, mutta kieltää, etteikö ukrainalaisissa olisi edelleen taistelutahtoa. Hän muistuttaa, että jos ukrainalaiset eivät haluaisi taistella, olisi Venäjä jo miehittänyt koko maan.
– Jotkut sanovat, että he eivät halua sotia. Toinen on peloissaan. Mielestäni he ovat ihmisiä, kaikki me olemme. Mutta ei voida sanoa, että kaikki pakenevat nyt, eikä kukaan paennut aiemmin, Zelenskyi tiivistää.
Sodan johtaminen on rankkaa. Zelenskyi kertoo, että hän rentoutuu kuuntelemalla klassista musiikkia, etenkin Luciano Pavarottia ja Placido Domingoa. Kaunokirjallisuuden hän on hylännyt, ja keskittyy niiden sijaan historiankirjoihin. Presidentin kirjahyllyssä on muun muassa Josif Stalinin ja Winston Churchillin kirjoituksia sekä kylmän sodan aikaisia asiakirjoja.
– Toimii paljon paremmin kuin juominen, Zelenskyi naurahtaa.
