Palkoista kiistellään yhä enemmän työpaikoilla. Johtava juristi Taija Numminen YTK Työelämästä kertoo, että talouden haasteet näkyvät heille tänä vuonna tulleissa yhteydenotoissa.
– Valitettavasti trendinä tällä hetkellä näkyvät yritysten erilaiset maksuvaikeudet, palkkoja maksetaan myöhässä työsuhteen aikana tai niitä jää saamatta.
Työsuhteen päättyessä työntekijälle puolestaan voi jäädä maksamatta loppupalkka ja kertyneet lomakorvaukset työnantajan talousvaikeuksien vuoksi.
– Näistä tulee paljon kyselyitä, Numminen toteaa YTK Työelämän Lakikaveri-palvelusta.
Talouden haasteet koskettavat Nummisen mukaan nyt laajasti eri alojen työnantajia.
– Paljon yhteydenottaja tulee ravintola- ja rakennusalalta, joihin tilanne on iskenyt kovasti.
Myös erimielisyyksien vuoksi palkkoja jää toisinaan puuttumaan, kun työntekijät ja työnantajat eivät pääse yhteisymmärrykseen esimerkiksi maksettavien lomapalkkojen tai muiden korvausten määrästä. Numminen sanoo, että näitä nähdään alasta riippumatta.
– Usein erimielisyyksiä syntyy provisio- tai komissiopalkkauksesta, joissa työntekijän palkka määräytyy jonkin tavoitteen tai suorituksen perustella. Eriäviä näkemyksiä voi olla siitä, miten ja mistä maksetaan.
– Aloilla, joilla maksetaan erilaisia henkilökohtaisia lisiä tai kokemusvuosilisiä, syntyy myös tulkintaerimielisyyttä. Harvemmin peruspalkasta kiistellään.
Palkkaturvahakemuksissa käänne viime vuoden elokuussa
Yleistyneet yritysten konkurssit näkyvät siinä, että palkkasaatavia haetaan palkkaturvasta. Palkkaturvajärjestelmässä valtio takaa työntekijälle palkkasaatavia enimmillään 19000 euroon asti, mikäli työnantaja on ajautunut maksukyvyttömyyteen.
Palkkaturva-asioita valtakunnallisesti hallinnoivasta Uudenmaan ely-keskuksesta kerrotaan Verkkouutisille, että palkkaturvahakemusten määrät lähtivät nousuun elokuussa 2023 ja nousujohteisuus on jatkunut siitä saakka.
Vuonna 2021 palkkasaatavia maksettiin palkkaturvan kautta yhteensä 21,4 miljoonaa euroa, viime vuonna 35,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna maksettu on jo 15,4 miljoonaa euroa, joten koko vuoden luku nousee ely-keskuksen arvion mukaan vähintään viime vuoden tasolle.
Numminen muistuttaa, että kun normaalisti palkkasaatavilla on pitkä vanhenemisaika, jopa viisi vuotta, on palkkaturvaa haettava kolmen kuukauden sisällä siitä kun kyseinen erä olisi pitänyt maksaa.
– Selkein tilanne on, jos yritys menee konkurssiin, työntekijä joudutaan irtisanomaan ja häneltä jää puuttumaan irtisanomisajan palkka ja lomakorvaus. Näissä tapauksissa työntekijä tyypillisesti saa palkkasaatavansa palkkaturvasta, kunhan vain tekee hakemuksen ajoissa, Numminen toteaa.
Ely-keskuksen käsittelyaika hakemuksille on keskimäärin kuusi kuukautta. Hankalissa tapauksissa asia voi viedä kuitenkin pitempäänkin. Järjestelmässä viranomainen tiedustelee myös työnantajan kantaa takaisinperintää varten. Jos työnantaja kiistää saatavat, asiasta joutuu riitelemään oikeudessa ja vasta voitettuaan voi saa rahansa.
– Joskus on sitäkin, että perusteetta on kiistetty, mutta tämä on onneksi harvinaisempaa, Numminen kertoo.
Sovi asiat paperilla, älä odota kiistojen pitkittymistä
Palkkariidoilta voi välttyä parhaiten tekemällä selkeän ja kirjallisen työsopimuksen.
– Edelleen sovitaan paljon suullisesti asioita tai kirjallinen sopimus on epäselvä. Olisi tärkeää, että jokainen työntekijä pysähtyisi käyttämään kunnolla aikaa työsopimukseen perehtymiseen ennen allekirjoittamista ja katsoisi myös sen, että sopimukseen ei ole kirjattu mitään, mistä ei ole tarkoitus sopia. Tällä voidaan välttää monta ikävää tilannetta, Numminen sanoo.
Jos jokin asia kuitenkin mietityttää, yhteyttä kannattaa Nummisen mukaan ottaa heti, eikä vasta sitten kun tilanne on pitkittynyt. Alkuvaiheessa kiistat yleensä ratkeavat helpommin ja useimmiten riittää pelkkä ulkopuolisen yhteydenotto.
– Pyrimme aina sovinnolliseen ratkaisuun.
Pelkkä työttömyyskassajäsenyys ei tarjoa lakipalveluita kiistatilanteissa, mikä Nummisen mukaan tulee yhä monelle työntekijälle yllätyksenä alasta ja työpaikasta riippumatta.
YTK:n työttömyyskassaan kuuluu yli puoli miljoonaa palkansaajaa ja YTK Työelämään heistä noin 250000.
