Naton entinen varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoo Suomen ja Ruotsin viime vuosina tiivistyneen Nato-kumppanuuden hyödyttävän kaikkia osapuolia.
– Osallistuminen Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön on viesti, jolla on vahva pelotevaikutus Venäjän suuntaan ja joka pitää ovet auki puolustusliiton jäsenyyteen, suurlähettiläs Alexander Vershbow sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa Brysselissä.
– Samaan aikaan haluan jälleen muistuttaa, että kumppanuus ei merkitse turvallisuustakuita eikä sisällä kriisitilanteessa automatiikkaa puolin eikä toisin, hän toteaa.
Vaikka Vershbow ei enää joudu asettamaan sanojaan Naton varapääsihteeriltä vaadittavalla tarkkuudella, hän ei yksityishenkilönäkään halua kehottaa ottamaan ratkaisevaa askelta kohti Nato-jäsenyyttä.
– Katson edelleen, että kyse on ratkaisusta, jonka on oltava täysin oman hallituksenne ja kansalaistenne käsissä. Jos kuitenkin päättäisitte sen tien valita, teidät varmasti otetaan avosylin vastaan.
Amerikkalainen Vershbow toimi 2012–2016 Naton varapääsihteerinä läntisen puolustusliiton toiseksi korkeimmassa virassa. Ennen sitä hän on palvellut niin Yhdysvaltain apulaispuolustusministerinä kuin suurlähettiläänä Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Natossa.
Tapaaminen ei tahraa Suomea
Helsingissä maanantaina järjestettävään USA:n ja Venäjän presidenttien tapaamiseen Alexander Vershbow on eri yhteyksissä suhtautunut hyvin skeptisesti. Taustalla on ajatus, että jo tapaaminen sinänsä on voitto laajaan diplomaattiseen eristykseen Krimin laittoman miehityksen johdosta joutuneelle Venäjälle. Vastavuoroisia myönnytyksiä Venäjän taholta ei hänen mukaansa ole näköpiirissä.
Vershbow sanoo ymmärtävänsä, että kahden autoritaarisista otteista viehättyneen johtajan tapaaminen Helsingissä saattaa palauttaa muistikuvia kylmän sodan ajalta.
Hän on kuitenkin lähinnä huvittunut ajatuksesta, että kokouksen tekninen isännöinti asemoisi maamme imagoa jonkinlaiselle harmaalle alueelle.
– Kokouspaikan valinnassa on luultavasti painanut etenkin se, että presidentti Vladimir Putinilla on kiire katsomaan Venäjällä järjestettävien jalkapallon MM-kisojen finaaliottelua. Siitä, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat varauksetta länteen ja läntiseen arvoyhteisöön, ei ole pitkään aikaan vallinnut vähäisintäkään epäselvyyttä.
Naton ovet pysyvät auki
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime viikkoina esittänyt kiivasta arvostelua Naton muita jäsenmaita kohtaan. Trumpin esiintyminen on nostattanut spekulaatioita siitä, voisiko USA:n ja sen liittolaisten keskinäinen vastakkainasettelu suistaa koko puolustusliiton tulevaisuuden vaakalaudalle.
Keskustelu koskettaa läheisesti myös Suomea. Vaikka maamme on pitänyt kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan Ruotsin tavoin, tiivis käytännön yhteistyö Naton kanssa ja mahdollisuus liittyä sen jäseneksi ovat olleet Suomen kylmän sodan jälkeisen turvallisuuspolitiikan tärkeitä kulmakiviä.
Vershbow kertoo olevansa hyvin selvillä Suomen vaalimasta niin sanotusta Nato-optiosta.
– En usko sen olevan minnekään katoamassa, hän sanoo.
– On silti hyvin häiritsevää, että presidentti Trump näyttää päättäneen lyödä kiilaa Naton sisälle tavalla, joka ei voi olla heikentämättä jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta. Siitä taas hyötyy ennen kaikkea Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Vershbow ei pidä todennäköisenä, että Trump olisi kovista puheistaan huolimatta valmis vetämään amerikkalaisjoukkoja Euroopasta tai yksipuolisesti jäädyttämään harjoitustoimintaa esimerkiksi Baltiassa.
– Sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois. Kun Brysselissä on juuri nyt käynnissä Naton huippukokous, kaupunkia taitaa juuri siksi koetella tämän planeetan suurin diplomaattinen jännitys.
