Kokoomuksen konkariedustajat hämmästelevät vasemmiston suunnalta esitettyjä väitteitä Nato-prosessin epädemokraattisuudesta.
Vasemmistonuoret julkaisi tiistaina tiedotteen, jossa järjestö ilmaisi olevansa ”pettynyt Suomen Nato-jäsenhakemusprosessin epädemokraattisuuteen”. Järjestön mukaan jäsenhakemuspäätös tehtiin hätiköiden ilman kansan vahvaa ja selkeää valtuutusta.
– Eduskunta edustaa kansaa ja täällä suoritettiin (tiistaina) äänestys, joka oli niin massiivinen Naton puolesta, että kukaan ei olisi voinut uskoa sitä aiemmin, lataa kokoomuksen ex-kansanedustaja ja ministeri Pertti Salolainen.
Hän pohdiskeli Suomen Nato-päätöksen merkitystä keskiviikkona eduskunnan tiloissa vielä toisen ex-kansanedustajan ja ministerin Kimmo Sasin (kok.) sekä kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) kanssa.
Zyskowiczin arvioi Vasemmistonuorten ulostulon taustalla olevan jo varhain omaksuttu ”Nato-antipatia”. Zyskowicz korostaa Salolaisen tapaan sitä, miten parlamentaarisissa demokratioissa päätöksenteko toimii.
– Ja mitä tulee tähän Nato-jäsenyyteen, Natohan edellyttää jäsenmailtaan kansan tukea. Ja se tuki on Suomessa saatu sitä kautta, että lähes yksimielinen parlamentti on tällä kannalla ja lisäksi mielipidemittaukset osoittavat, että hankkeella on laaja kansan tuki, Zyskowicz sanoo.
Eduskunta äänesti tiistaina Nato-jäsenyyden puolesta äänin 188-8. Eduskunnan kirjaston mukaan Nato-äänestystä voi pitää lähihistorian yksituumaisimpana.
Tuoreimmissa mielipidemittauksissa taas lähes kolme neljästä suomalaisesta tukee Nato-jäsenyyttä.
– Ne, joiden on vaikea hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyttä, viittavat usein prosessiseikkoihin tai vaikka (sota)psykoosiin, kuten (Erkki) Tuomioja, ei niinkään itse argumentteihin, kommentoi Sasi Vasemmistonuorten ulostuloa.
Zyskowicz otti jo maanantaina eduskunnan täysistunnossa pitämässään puheessa kantaa näkemyksiin, joiden mukaan Nato-prosessia on viety Suomessa liian nopeasti eteenpäin eikä jäsenyyden huonoista puolista ole keskusteltu riittävästi.
Zyskowiczin mukaan jäsenyyden hyödyistä ei ole päinvastoin uskallettu keskustella vuosikymmeniin.
– Maanantain eduskuntakeskustelussa yli puoluerajojen kuultiin sellaisia puheenvuoroja, joissa tuotiin esiin Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä hyviä ja tärkeitä puolia. Joutui vain kysymään, miksi näitä samoja asioita ei ole korostettu laajasti suomalaisessa keskustelussa vuosien ajan.
Zyskowicz huomauttaa lopuksi, että Natosta pystyy toki myös eroamaan ja jäsenyyttä voi jatkossakin vastustaa:
– Jäämme odottamaan, minkälainen kannatus tällaisilla ehdokkailla tai puolueilla on.
