Eduskunnan kirjaston arvion mukaan kansanedustajat olivat eilen harvinaisen yksimielisiä, kun eduskunta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.
Yhteensä 188 kansanedustajaa kannatti Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi.
– Tätä on kysytty meiltä useaan otteeseen viime aikoina. Lyhyesti vastattuna eilistä [tiistaina] Nato-äänestystä voi pitää lähihistorian yksituumaisimpana painoarvoltaan merkityksellisessä asiassa, eduskunnan kirjasto toteaa Twitterissä.
Eduskunnan kirjaston mukaan sen avoimen datan palvelussa on äänestystiedot vuodesta 1996.
Sen perusteella suurin määrä jaa-ääniä on 189. Ne annettiin 2004 ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon mietintöön liittyvässä äänestyksessä.
Suurimmat EI-äänet on saanut vuoden 2017 alkoholilain käsittelyyn liittyvä äänestys (5–187) sekä opintotukilakia koskeva äänestys vuonna 2015 (1–185).
Eduskunnan kirjasto muistuttaa, että eduskunta tekee päätöksiä myös ilman äänestyksiä, eli tavallaan 100 prosentin yksimielisyydellä.
– Äänestys ei ole siis automaatio, vaan tarvitaan kannatettu vastaehdotus.
Perustuslain muuttaminen kiireellisenä vaatii viiden kuudesosan enemmistön annetuista äänistä. Esimerkiksi tiedustelulaista johtuva muutos julistettiin kiireelliseksi äänin 178–13.
– Pidemmältä historiasta saatavia vertailukohtia ei ole seulottavissa, mutta esimerkiksi [presidentti] Urho Kekkosen valinta jatkokaudelle poikkeuslailla tehtiin äänin 170–28.
Tätä on kysytty meiltä useaan otteeseen viime aikoina.
Lyhyesti vastattuna eilistä #NATO'äänestystä voi pitää lähihistorian yksituumaisimpana painoarvoltaan merkityksellisessä asiassa.
Ohessa pieni katsaus äänestysten yksimielisyyteen. 🧵
— Eduskunnan kirjasto (@EdariFi) May 18, 2022
