Naton yhteinen puolustus on siirtymässä uuteen aikakauteen ja kohtaa vaatimuksia, joita ei ole nähty sitten kylmän sodan päättymisen, sanoo puolustusliiton Euroopan-joukkojen operaatiopäällikkö Matthew Van Wagenen ranskalaislehti Le Figarolle antamassaan haastattelussa.
Venäjän aloitettua helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan Nato alkoi päivittää sotilaallista suunnitteluaan vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön asettamiin haasteisiin.
– Minulta kysytään, miksi tarkistuksia ei tehty jo 20 vuotta sitten. Silloin Venäjää pidettiin kumppanina – uskokaa tai älkää, tehtävässään viime kesäkuussa aloittanut Yhdysvaltain asevoimien kenraalimajuri toteaa.
Viimeisen vuoden aikana Yhdysvallat on vahvistanut läsnäoloaan Euroopassa yli 100 000 sotilaaseen. Se on edelleen merkittävästi vähemmän kuin kylmän sodan päättymisen kynnyksellä vuonna 1989, jolloin amerikkalaisjoukkojen määrä Euroopassa oli kolminkertainen.
– Meidän on aluksi kuunneltava 30 maan puolustukseen liittyviä odotuksia ja päästävä yhteisymmärrykseen. Juuri siinä on liittouman taika. Se toimii kuin avioliitto: tarvitaan ymmärrystä, mutta on myös opittava sopimaan erimielisyydet, Van Wagenen selittää.
Seuraavista askeleista voidaan hänen mukaansa päättää, kun Nato-johtajat kokoontuvat heinäkuussa seuraavaan huippukokouksensa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.
Taisteluosastot idässä
Kylmän sodan aikana Nato varautui ennen kaikkea puolustautumaan Neuvostoliiton laajaa maahyökkäystä vastaan viime kädessä myös ydinasein. Vuonna 2023 suunnitelmien on ulotuttava taisteluun maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja kyberavaruudessa.
– Niiden on kyettävä sopeutumaan epäsymmetrisiin uhkiin, Van Wagenen sanoo.
Suunnitelmat ovat hänen mukaansa luonteeltaan puolustuksellisia, joustavia ja osin myös alueellisia. Vuodesta 2014 alkaen Nato on sijoittanut kahdeksan eFP-taisteluosastoa itäiselle sivustalleen Baltiaan, Puolaan, Slovakiaan, Unkariin, Bulgariaan ja Romaniaan.
Naton Euroopan-joukkojen komentokeskuksella on Le Figaron mukaan tällä hetkellä välittömässä käytössään 43 000 sotilasta, noin 20 sota-alusta ja satoja lentokoneita.
Pääsihteeri Jens Stoltenberg on asettanut tavoitteeksi, että pian jopa 300 000 puolustusliiton nopean toiminnan joukkojen sotilasta olisi korkeassa valmiudessa.
– Meillä pitää olla enemmän joukkoja valmiina nopeammin ja laajemmassa mittakaavassa. Osa joukoista on siirrettävissä, mutta osa jo valmiiksi sijoitettuina asianomaisiin maihin, Van Wagenen toteaa.
