Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tutkimusraportti (Faces of Joblessness) tuo esiin suomalaisen työttömyyden kahdeksat kasvot. Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut selvityksen yhdessä Kelan kanssa.
Tutkimuksessa OECD selvitti EU-SILC-tilaston tietojen perusteella työikäisten henkilöiden (17–64-vuotiaiden) työskentelyä ja työmarkkinoille kiinnittymistä Suomessa vuoden 2017 aikana.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 27 prosenttia työikäisestä väestöstä kohtaa vaikeuksia työmarkkinoilla. Tämä ryhmä muodostaa tutkimuksen kohderyhmän.
Työikäisestä väestöstä 18 prosenttia ei työskennellyt ollenkaan vuoden aikana, kun taas loput 9 prosenttia oli vain heikosti kiinni työmarkkinoilla. Tässä ryhmässä olevilla henkilöillä oli joko epävakaa työtilanne, he työskentelivät rajattuina aikoina tai ansaitsivat erittäin vähän.
Tutkimuksessa suomalaiselle työttömyydelle annetaan kahdeksat ”kasvot”, jotka muodostuvat seuraavista ryhmistä:
• henkilöt, jotka eivät enää etsi töitä ja asuvat maaseudulla (26 % kohderyhmästä)
• henkilöt, joilla on epävakaa tai satunnainen työ, tai jotka kohtaavat joitakin työllistymisen esteitä (20 %)
• varhaiseläkkeelle jääneet henkilöt, joilla on suhteellisen korkea osaamistaso mutta rajatut taloudelliset kannustimet työntekoon (12 %)
• pääasiassa miehistä koostuva joukko, asuvat maaseudulla ja etsivät aktiivisesti töitä terveysrajoitteistaan huolimatta (11 %)
• naiset, joilla on merkittävä hoitovastuu (10 %)
• nuoret, joilla on heikko ammattitaito (9 %)
• parhaassa työiässä olevat henkilöt, joilla on matala osaamistaso (8 %), ja
• henkilöt, joilla on muita merkittäviä tulonlähteitä, kuin ansiotyö (4 %).
Huono terveys
Raportissa erotellaan myös kolme työllistymistä haittaavaa estettä:
• työkykyyn liittyvät esteet (osaaminen, työkokemus, terveys, hoitovastuut),
• kannustimiin liittyvät esteet (verotuksesta ja etuja koskevista säännöksistä tai työn ulkopuolisista tuloista johtuvat)
• työnhakuun liittyvät esteet (esim. työtarjousten vähäisyys).
Tulokset osoittavat, että terveysrajoitteet (45 prosenttia), tulokseton työnhaku (30 prosenttia) ja muusta kuin työnteosta saatavat merkittävät tulot (28 prosenttia) ovat yleisiä työttömän väestön työllistymistä haittaavia esteitä erityisesti Suomessa.
– Muihin OECD-maihin verrattuna suuri osa Suomen työttömistä ilmoittaa huonon terveyden olevan este työllistymiselle. Työtä on jatkettava tilanteen purkamiseksi erityisesti mielenterveyden osalta, toteaa OECD:n ekonomisti ja tutkija Emily Farchy tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan monet työttömät suomalaiset kohtaavat monimutkaisia ja toisiinsa kytköksissä olevia työllistymisen esteitä.
Lähemmäs 70 prosenttia työttömistä kohtaa samanaikaisesti joko kaksi tai useamman työllistymistä vaikeuttavan esteen. Osuus on jopa 87 prosenttia niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden tai pidempään.
Tutkimuksen mukaan 39 prosenttia työttömistä kohtaa joko kolme tai useamman esteen.
Tutkimustulosten mukaan vain yhteen esteeseen keskittyminen ei tuota tuloksia niiden henkilöiden kohdalla, jotka kohtaavat lukuisia työllistymistä haittaavia esteitä.
– Suomessa sosiaalietuuksia kohdennetaan niille, jotka ovat eniten tuen tarpeessa. Nykyinen kriisitilanne huomioiden on olennaista, että työllistymistukea kohdennetaan yhtä hyvin ja mukautetaan vastaamaan niihin lukuisiin esteisiin, joita työttömät kohtaavat, sanoo OECD:n työllisyydestä, työvoimasta ja sosiaaliasioista vastaavan osaston johtaja Stefano Scarpetta.
