Kokoomuksen kansanedustajat ihmettelevät puheenvuoroissaan Antti Rinteen hallituksen linjaa.
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo on jakanut Facebookissa Iltalehden pääkirjoituksen, jonka otsikon mukaan Pitkäaikaistyöttömyys puolittui, vaikka sen piti olla lähes mahdotonta.

Viime hallituskaudella aikaansaatu pitkäaikaistyöttömyyden puolittaminen on Orpon saatteen mukaan merkittävä saavutus.
– Oppositio, eli nykyhallitus vastusti jokaista toimenpidettä. Kannustan hallitusta tekemään rohkeita päätöksiä, jotta ihmiset saavat töitä, Petteri Orpo toteaa.
Keskustelussa Facebookissa Petteri Orpo ihmettelee keskustan linjanvaihdosta.
– Keskusta on muuttanut niin paljon linjaansa, että pääsee unohtumaan (heidän olleen hallituksessa viime kaudella), Orpo ironisoi.
– Nykykeskusta on pyrkinyt irtisanoutumaan monelta osin (Juha) Sipilän hallituksen työstä ja kääntänyt kelkkansa Rinteen hallituksessa, hän jatkaa.
Onko oikein luvata mitä tahansa?
Kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen kysyy kirjoituksessaan ”miten voimme koskaan palauttaa tulosvastuun politiikkaan, kun sosiaalipopulistit ja vihervasemmistolaiset lupaavat mitä tahansa ennen vaaleja saadakseen valtaa?”.
Heikkinen ihmettelee, voiko politiikassa luvata valtaan päästäkseen mitä tahansa.
Kansanedustaja kuvailee SuomiAreenan paneelia, jossa huomasi olevansa ”yksin puolustamassa nettoveronmaksajaa ja muistuttamassa hallituspuolueiden vaalilupauksista suhteessa sen nykytoimiin”.

– On hämmästyttävää, kuinka vähällä tulosvastuulla poliitikot saavat toimia. Porin paneelikeskustelussa hallituspuolueiden edustajat alkoivat kiemurrella, kun keskusteluun tuli esimerkiksi opintotukeen luvattu merkittävä tasokorotus. Ennen vaaleja hallituksen eri puolueet lupasivat tuntuvaa 83-101 euron tasokorotusta opintotukeen. On ollut kiinnostavaa – joskaan ei yllättävää – huomata, ettei tukea lopulta tasokorotettu eurollakaan, sidottiin ainoastaan indeksiin, Janne Heikkinen kirjoittaa.
– Aivan oma lukunsa on demareille vaalivoiton tuonut lupaus “vappusatasesta”. Epäilemättä moni pienituloinen eläkeläinen saattoi antaa äänensä tämän perusteella. Lupauksen rahoitussuunnitelma romahti kuitenkin jo hallitusneuvotteluissa.
– Kovat odotukset ladattiin myös raidehankkeisiin, kun vihervasemmisto oli vielä vaalipuheissaan laittamassa näitä hankkeita käyntiin. Ihmisten liikkuminen raiteilla autoilun ja lentämisen sijaan nähtiin tehokkaana keinona ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Janne Heikkisen mukaan kuitenkin heti kesäkuun alussa SDP:n ministeri Sanna Marin ilmoitti, ettei yksikään hanke etene toteutukseen tällä hallituskaudella.
– Herää kysymys, miksei hallitus varannut kolmen miljardin pörssiomistusten laajan yksityistämisohjelman rahoistaan raiteisiin, vaan erilaisiin maailmanparannushankkeisiin?
Heikkisen mukaan hallitus ei voi purkaa lupaamansa mukaisesti aktiivimallia ilman, että vastaavan kokoluokan korvaava uudistus toteutetaan.
– En pidättäisi hengitystä tämän suhteen.
Kansaa petkutettiin Heikkisen mielestä myös hoitajamitoituksen osalta.
– Räikeimpään lupaukseen sortui ministeri Krista Kiuru (sd.) väittäessään, että ratkaisuksi riittää laista yhden desimaaliluvun muuttaminen, jonka käsittely eduskunnassa olisi nopeaa ja helppoa. Sittemmin kaikki puheet on pyörretty ja myönnetty, ettei tämä nyt ollutkaan näin herttaisen yksinkertaista.
– Sopii kysyä, miksi poliitikoilla on kannustimet moraaliposeerata ennen vaaleja ja luvata äänestäjille kuuta taivaalta, vaikka monesti tietävät jo lupausta tehdessään asian olevan mahdotonta?, Janne Heikkinen kysyy.
”Raju ristiriita lupauksiin nähden”
Myös kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen vetää yhteen petettyjä lupauksia. Etelä-Suomen Sanomien vastinekirjoituksessaan Heinonen toteaa vasemmistohallituksen istuneen vasta muutaman kuukauden ”mutta jo nyt on tiedossa, että monet vaalilupauksensa Rinne ja hallitus on unohtanut osin tai jopa kokonaan”.

Kansanedustaja listaa niistä ”vain muutaman”:
* – Vanhustenhoidon sitova 0,7-hoitajamitoitus, mikä peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan olisi hoidettavissa ”muutamassa tunnissa” ”lisäämällä vain yksi lause lakiin” on siirtymässä seuraavalle hallitukselle. Kyselytunnilla juhannuksen jälkeen Kiuru kertoi, että säätämisen mahdollisuuksia vasta selvitellään ja Demokraatissa pääministeri Antti Rinne kertoi, että sitova 0,7-hoitajamitoitus tulisi voimaan aikaisintaan vasta vuonna 2025 eli seuraavan hallituksen toimesta, Timo Heinonen toteaa.

* Poliisien määrän nostamista kannatettiin ennen vaaleja vähintään 7850:een.
– Nyt ensi töikseen Rinteen hallituskauden alkaessa poliisien koulutusmääriä päätettiinkin leikata. Lupauksista ja ennen muuta arjen turvallisuuden tarpeista huolimatta ei tarvittavaan minimimäärään 7850 poliisiin tällä vaalikaudella päästä. Rinteen hallitus on tämän jo nyt päättänyt eikä tässäkään enää odottelu auta.
* Suuret raidehankkeet.
– Hankeyhtiömallin kuopattuaan, missä mukana olisivat olleet myös radan varsien kunnat ja kaupungit ja muitakin mahdollisia toimijoita, hallitus on joutunut jarruttelemaan hankkeiden toteuttamisaikatauluja sidottuaan myös valtion omaisuuden myymisestä saamansa rahat lähinnä käyttötalouden menojen kattamiseen.
* SDP:n eläkeläisille lupaama 100 euroa on muuttunut kympeiksi.
– Rinnehän lupasi kaikille alle 1400 euroa eläkettä saaville 100 euroa puhtaana käteen. Nyt hallituksen päättämässä mallissa 1300-1400 euroa eläkettä saavat eivät saa korotusta euron euroa ja noin 1000 euronkin eläkkeissä korotus jää alle 20 euroon. Ja tämän enempää ei hallitusohjelmassa ole eläkkeiden korotuksiin tällä 2019-2023 hallituskaudella varattuna. Nyt siis muun muassa pienimpiä työeläkkeitä saavat jäivät kokonaan ilman heillekin Rinteen lupaamaa niin sanottua vappusatasta tai edes sen osia, Heinonen kirjoittaa.
* Timo Heinosen mukaan nyt on kyse siitä, että kokoomus arvostelee jo tehtyjä päätöksiä ja ennen muuta niiden rajua ristiriitaa vaalilupauksiin nähden.
– Nyt jo talous näyttää hiipumisen merkkejä ja työllisyyden kasvukin on hidastumassa. Tiistaina työministeri Timo Harakan (sd.) esittämät keinot eivät valitettavasti riitä siihen, että hallitus pääsisi itse asettamaansa 75 prosentin työllisyysasteeseen vaan tähän tarvitaan huomattavasti kunnianhimoisempia keinoja.





