Puhe hakijakokemuksen tärkeydestä on lisääntynyt viime vuosina, mutta se ei välttämättä näy parempina rekrytointiprosesseina.
Duunitorin rekrytointitutkimuksen mukaan työnantajien ja työnhakijoiden käsitykset hakijakokemuksen laadusta eroavat jyrkästi.
Rekrytoinnin kanssa työskentelevistä 71 prosenttia arvioi organisaationsa hakijakokemuksen hyväksi tai erinomaiseksi, mutta työnhakijoista vain 34 prosenttia antaa viimeisimmälle hakukokemukselleen hyvän arvosanan.
Hyvän arvosanan antaneiden osuus nousi vuodessa 30 prosentista 34 prosenttiin, ja huonon arvosanan antaneiden osuus nousi 26 prosentista 30 prosenttiin. Hakijat antavat viimeisimmälle hakukokemukselleen keskimäärin arvosanan 3 asteikolla 1–5.
– Yllätyin siitä, miten dramaattinen kuilu hakijoiden ja työnantajien käsityksissä on. On myös kiinnostavaa, että työnantajat arvioivat väärin hakijoiden ärsytyksen aiheita, Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto toteaa tiedotteessa.
Työmarkkinatilanne voi osin selittää heikkoa hakijakokemusta. Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut vuosia, mikä on lisännyt hakijoiden määrää ja turhautumista sekä vaikeuttanut työnantajien urakkaa. Työllisyyden käänne tapahtui vasta hiljattain.
Työnantajat uskovat, että hakijoita turhauttavat eniten palautteen puute (48 prosenttia) ja rekrytointiprosessin hitaus (47 prosenttia).
Hakijoiden ykkösongelma on aivan toinen: 56 prosenttia turhauttaa, että samat tiedot pitää syöttää töitä hakiessa moneen kertaan, esimerkiksi sekä CV:hen että hakulomakkeelle.
Samojen tietojen syöttäminen on ärsyttänyt hakijoita Duunitorin tutkimusten mukaan vuosikausia, ja turhautuminen on kasvanut.
Hitaat rekrytointiprosessit harmittavat vain 13 prosenttia hakijoista. Nopeuden sijaan he peräänkuuluttavat helppoutta ja sujuvuutta.
– Työnhaun ei pitäisi olla monimutkaisempaa kuin itse työn tekeminen, eräs vastaaja sanoo.
Jos ilmoituksessa ei kerrota riittävästi tehtävän vaatimuksista tai palkkatasosta, hakija ei pysty arvioimaan sopivuuttaan eikä hinnoittelemaan osaamistaan.
– Samaa tietoa ei pitäisi pyytää moneen kertaan, hakijan pitäisi saada tietoa prosessin kulusta eikä kenenkään pitäisi joutua ghostatuksi työnhaussa. Suurin osa kompastuskivistä on heikkoa viestintää tai viestinnän puuttumista, Vaisto sanoo.
Duunitorin työnhakututkimuksen mukaan hakijoille on tärkeintä, että ilmoitus kertoo selkeästi tehtävästä ja sen palkasta. Palkan kertominen työpaikkailmoituksessa on edelleen harvinaista, vaikka osaajat peräänkuuluttavat palkkatietoja.
Lähes kolmasosa eli 28 prosenttia suomalaisista on joskus jättänyt hakemisen kesken huonon hakukokemuksen vuoksi. Ylimmässä johdossa osuus on 43 prosenttia ja keskijohdossa 31 prosenttia.
– Hakijakokemus toimii rekrytoinnin vuotokohtana. Organisaatio voi käyttää paljon rahaa työnantajabrändiin ja hakijoiden houkutteluun ja silti menettää heidät rekrytointiprosessin aikana korjattavissa olevan kitkan takia. Silloin joukosta tippuu usein juuri niitä, jotka työnantaja eniten haluaisi palkata, Vaisto sanoo.