Venäjä on varastanut sodan aikana lähes puoli miljoonaa arvoesinettä ukrainalaisista museoista, uutisoi The Economist.
Hersonin alueellisessa museossa työskentelevä Olga Gontšarova istuu toimistossaan, jonka rikotut ikkunat on peitetty vanerilevyillä. Kun hän palasi kotikaupunkiinsa Venäjän miehityksen päätyttyä marraskuussa 2023, odotti häntä lohduton näky.
– He, jotka tekivät tämän, ovat vandaaleja, Gontšarova kiroaa.
Vetäytyessään venäläiset lastasivat museosta 28 000 esinettä rekkoihin ja veivät ne miehitetylle Krimille. Ryöstössä auttoi venäläisten nimittämä ”museonjohtaja”.
Mukanaan venäläiset veivät muinaisia kolikkoja, haarniskoja, kreikkalaisia veistoksia, skyyttiläisiä koruja, arvokkaan buharalaisen sapelin ja jopa kovalevyt, joihin listat museon kokoelmista oli tallennettu.
– Kolmekymmentä vuotta sitten museo sai takaisin kokoelman goottilaisia pronssiesineitä, jotka saksalaiset miehittäjät varastivat toisen maailmansodan aikana. Nyt venäläiset varastivat nekin, Gontšarova kertoo.
Kadun toisella puolella on kaupungin taidemuseo. Miehityksen aikana sen työntekijät piilottivat museon kokoelmat kellariin ja kertoivat miehittäjille, että teokset oli viety turvaan Pohjois-Ukrainaan. Paikalliset ilmiantajat kuitenkin paljastivat venäläisille totuuden, ja museon 14 000 esineestä 10 000 kuljetettiin Krimille.
Jäljelle jäi vain veistoksia, joita venäläiset eivät jaksaneet kantaa, sekä muutama kommunistijohtaja Leninin potretti.
Kesällä selvisi, että taideteokset oli viety Krimillä sijaitsevaan Tavrida-museoon. Museon johtaja Andrei Malgin, joka on EU-pakotelistalla taidevarkauksien vuoksi, kertoo taideteosten olevan Krimillä ”turvasäilössä”.
Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan venäläiset ovat varastaneet 480 000 esinettä ukrainalaismuseoista. Jopa 38 museota ja 1,5 miljoonaa niissä säilytettyä esinettä on vaurioitunut tai tuhoutunut.
Esimerkiksi uudenvuodenyönä Venäjä iski Lvivin alueella sijaitsevaan Roman Šuhevytšin entisessä komentopaikassa sijainneeseen museoon Shahed-droonilla. Šuhevytš oli sotilaskomentaja, joka taisteli toisen maailmansodan aikana Ukrainan sissiarmeija UPA:ssa Neuvostoliittoa vastaan.
Hersonissa aivan kaikkea ei kuitenkaan viety. Gontšarova osoittaa museon seinällä riippuvaa maalausta kuivuneista kukista ja vaaseista, jonka on maalannut hersonilainen Vjatšeslav Mašnytskyi. Sodan alkuvaiheissa venäläiset tunkeutuivat Mašnytskyin datšalle takavarikoidakseen hänen veneensä. Muutama päivä myöhemmin vierailulle tullut ystävä löysi tyhjästä datšasta vain verijälkiä. Muuta Mašnytskyin kohtalosta ei tiedetä.
Menetettyjen esineiden rahallista arvoa on vaikea arvioida, sillä vain murto-osa oli vakuutettu. Huhtikuussa YK arvioi sodan tuhonneen 2,6 miljardin dollarin arvosta Ukrainan kulttuuriperintöä. Tuota lukua on nyttemmin pidetty liian optimistisena.
Ukraina on reagoinut varkauksiin ryhtymällä katalogisoimaan kaikki maan museoesineet. Kiovassa syyttäjälaitos yrittää saada varkauksiin syyllistyneitä vastuuseen, ja lokakuussa perustettiin uusi asevoimien yksikkö vartioimaan kulttuuriperintökohteita.
Ukrainan kansallisen tiedeakatemian arkeologi Vjatšeslav Baranov ei kuitenkaan usko, että Krimille vietyjä esineitä saadaan takaisin. Venäjä on jo ilmoittanut vievänsä esineet Venäjälle, mikäli Ukraina onnistuisi valtaamaan Krimin takaisin.
Yksittäisiä valonpilkahduksiakin on. Kesällä 2022 New Yorkin John F. Kennedyn lentoaseman tulliin jäi kiinni pronssikautinen kirves, kasaarimiekka ja muita antiikkiesineitä. Esineet oli todennäköisesti kaivettu esiin miehitetyssä Etelä-Ukrainassa ja myyty Yhdysvaltoihin.
Kiovan Lavra-museokompleksin johtajan Maksym Ostapenkon mukaan venäläissotilaat löytävät silloin tällöin tällaisia esineitä kaivaessaan juoksuhautoja. Tällaiset arkeologiset varkaudet ovat miehitetyillä alueilla arkipäivää.
– Kulttuuriperinnölle tehty vahinko on taas mittaamatonta, Ostapenko harmittelee.
Hersonin taidemuseon työntekijä Ihor Rusol taas uskoo, että arvoesineet saadaan takaisin vain yhdellä tavalla.
– Voittamalla sota, Rusol linjaa.
