Ukrainan asevoimien viime viikkoina toteuttamat miehitettyjen alueiden takaisinvaltaukset ovat yllättäneet ne lukuisat läntiset kommentaattorit, joiden mielestä Venäjän käynnistämä sota oli lukkiutumassa pattitilanteeseen.
– Tässä tilanteessa on syytä kysyä, miksi asiantuntijat kaiken aikaa yliarvioivat Venäjän voimaa ja vähättelevät Ukrainan sotilaallisia kyvykkyyksiä, ja miten he voisivat välttyä tekemästä niin yhä uudelleen, sanoo brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Ukraina-tutkimusohjelmaa johtava Orysia Lutsevytš The Guardian -lehden julkaisemassa artikkelissa.
Kun länsi on vähitellen lisännyt suorituskykyisten asejärjestelmien toimituksia Ukrainaan, ukrainalaisjoukot ovat Lutsevytšin mukaan vakuuttavasti osoittaneet osaavansa käyttää niitä tuloksekkaasti taistelukentällä. Vähemmän huomiota on hänen mielestään kiinnitetty muun muassa johtajuuteen, moraaliin, motivaatioon ja koko yhteiskunnan sitouttamiseen.
– Sota on poliittisen kulttuurin ilmentymä taistelukentällä. Siinä Ukrainan ja Venäjän kulttuurien välillä on jyrkkiä eroja. Monet lännessä erehtyivät olettamaan, että Ukraina olisi samanlainen kuin Venäjä, mutta heikompi, korruptoituneempi ja kaoottisempi. Tosiasiassa on kuitenkin niin, että vaikka Ukrainakaan ei ole missään nimessä täydellinen, se on kuitenkin ketterämpi ja vähemmän keskitetty kuin itsevaltainen ja jäykkä Venäjä, hän toteaa.
Kuin yö ja päivä
Ukrainan armeijan korkea taisteluhenki heijastelee Lutsevytšin mukaan Ukrainan kansan yleistä päättäväisyyttä Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi.
– Ukrainan puolustusbudjetti on tosiasiassa paljon suurempi kuin valtion virallinen rahoitus. Ukrainan kansalaiset ja yksityinen sektori ponnistelevat päivittäin tukeakseen armeijaa, Lutsevytš sanoo.
– Jokainen yritys, perhe ja kaupunki toimittaa lisätukea rintamasotilaille. Mediayhtiöt keräävät varoja ostaakseen lennokkeja joukoille, joissa niiden journalistit palvelevat. Maatalousyritykset lähettävät pimeänäkölaitteita, käytettyjä maastoajoneuvoja, siirrettäviä suihkuja, suklaata ja paljon muuta. Kaikenkokoiset firmat investoivat miljoonia neuvostoaikaisen kaluston päivittämiseen nykyaikaisilla mikrosiruilla ja elektroniikalla, ajoneuvojen panssaroinnin vahvistamiseen ja lennokkien kokoamiseen, hän toteaa.
Venäjän tilanne on hänen mukaansa aivan päinvastainen: kyseessä on jäykkä ja hierarkkinen järjestelmä, joka perustuu pelon valtaan.
– Lännessä moni aliarvioi sen, miten vähän venäläisillä on motivaatiota taistella ja kuolla Vladimir Putinin imperialististen pyrkimysten puolesta ilman oikeutettua syytä. Venäjällä on vaikeuksia täydentää joukkojaan ja sen onkin täytynyt turvautua sotilasyrityksiin, jotka ovat värvänneet jopa vankeja. Sodan pitäisi perustua oikeaan tietoon vihollisesta, mutta Putin ei sitä saa, koska hänen alaisensa eivät uskalla kertoa totuutta.
