Osa muutoksista tulee voimaan vuoden alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana, kertoo Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ.
Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa ensi vuoden helmikuussa.
Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.
Omavastuuaikaa pitenee
Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään tammikuussa. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.
Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Muutoksen seurauksena työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksettu lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle. Tätä kutsutaan lomakorvauksen jaksottamiseksi.
Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen noin kuukauden ajaksi. Jaksotus koskee lomakorvausta, joka maksetaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Omavastuuajan piteneminen vaikuttaa käytännössä kaikkiin työttömyysturvan saajiin. Keskimääräisellä päivärahan tasolla leikkauksen vaikutus on noin 150 euroa henkilöä kohden.
TYJ:n mukaan tämä koetaan erityisen harmilliseksi lomautettujen ja osittain työllistyneiden keskuudessa.
– Omavastuuaika alkaa tällöin alustausein noin vuoden välein. Jos lomautuspäiviä on säännöllisesti muutamia, omavastuuaika vie suuren osan etuudesta. Jos henkilö on työllistynyt osittain, omavastuuaika ulottuu pidemmälle ajalle, sillä omavastuuajassa huomioidaan vain työtön aika.
Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat
Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun. Lapsikorotuksen määrä on maaliskuun loppuun asti 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.
Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan.
Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.
– Joka kolmas päivärahan saaja sai lapsikorotusta viime vuonna. Poisto koskee myös Kelan maksamaa työttömyysturvaa. Vaikutus etuudensaajan tuloihin on merkittävä, TYJ toteaa.
Ansiosidonnaista saadakseen on työskenneltävä vuosi
Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu syyskuussa. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Syyskuun alusta alkaen vaaditaan vuoden työtä.
Työssäoloehto muuttuu samalla tuloperusteiseksi eli se euroistetaan. Euroistamisen myötä ansiopäivärahaoikeus määrittyy tehtyjen työtuntien sijaan maksetun palkan perusteella. Palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa.
Syyskuusta alkaen ansiopäivärahaa saadakseen on siis työskenneltävä 12 kuukauden ajan siten, että palkka on kuukaudessa vähintään 930 euroa. Jos palkkaa on maksettu 465–930 euroa kuukaudessa, kertyy puolikas työskentelykuukausi.
Työskentelykuukausia voi kerryttää 28 kuukauden ajan, mikä tarkoittaa kahta vuotta ja neljää kuukautta. Esimerkiksi opiskellessa työskentelykuukausia voi kuitenkin kerryttää pidemmältä ajalta.
TYJ:n mukaan työttömyyskassoissa ei ole tietoa siitä, kuinka monella 12 kuukauden työssäoloehto täyttyisi, sillä kassa pyytää tiedot vain kuuden kuukauden ajalta.
Arvio on, että muutos vaikuttaa erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin, sillä nuoret eivät ehdi täyttää työssäoloehtoa.
– Pitkäaikaistyöttömät tai henkilöt, joilla on pirstaleinen työura, ovat suuremmassa vaarassa tippua työmarkkinatuelle. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että työssäoloehdon kertyminen palkkatuetusta työstä aiotaan lopettaa, TYJ sanoo.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan työmarkkinatuelta ansiopäivärahalle siirtyisi 3 600 henkilöä vuodessa ja ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle siirtyisi arvion mukaan 800 henkilöä vuodessa.
Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta
Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät kuluvan vuoden tasossa.
Päivärahan laskeminen muuttuu vuodenvaihteessa kuitenkin hieman, sillä ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan tehtävä prosenttivähennys laskee.
Vähennys perustuu palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuun. Vähennys on tänä vuonna 4,4 prosenttia. Ensi vuonna vähennys on 3,76 prosenttia.
