Koronapassia tiukemmin vaatimalla nostettaisiin rokotuskattavuutta, toteavat Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ja lääke- ja terveydenhuolto-oikeuteen erikoistunut asianajaja Klaus Nyblin.
Kun koronapassista säädettiin, sen käyttöala linjattiin vain rajoitustoimien vaihtoehdoksi. Koronapassin tiedettiin nostavan jonkin verran rokotuskattavuutta, mutta tätä ei Lehtosen ja Nyblinin mukaan otettu lainsäädännön varsinaiseksi tavoitteeksi.
– Nyt on tarkennettava lähestymistapaa. Lainsäädännölle voidaan hyväksyä yhdeksi tavoitteeksi myös se, että toistaiseksi passiivisiksi jättäytyneet hoitavat rokotussuojansa kuntoon, kaksikko kirjoittaa Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessa.
– Ravintoloille ja tapahtumajärjestäjille pitäisi säätää vähintään oikeus edellyttää asiakkailtaan koronapassia silloinkin, kun toimintaan ei kohdistu voimassa olevia rajoituksia. Koronapassin käyttöalan laajentamisella lisättäisiin halukkuutta ottaa rokote.
He korostavat, että rokotus jäisi tällöinkin vapaaehtoiseksi, mutta mahdollisuus osallistua rokottamattomana lähikontakteihin perustuviin tilanteisiin voisi kaventua. Sääntely puuttuisi perusoikeuksiin, mutta lievemmin kuin rokotuksen pakollisuus.
Koronarokotusta ei ole säädetty pakolliseksi, ja jokainen voi varjella henkilökohtaista koskemattomuuttaan.
– Tiukemmasta koronapassista säätäminen on yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista vain niiden osalta, jotka eivät voi lääketieteellisistä syistä ottaa rokotusta. Heille, alle yhdelle prosentille väestöstä, voidaan säätää erioikeuksia, joilla yhdenvertaisuus varmistetaan käytännössä, Lehtonen ja Nyblin toteavat.
Heidän mukaansa välttämätöntä lainsäädäntöä on pandemian aikana viivästynyt, koska perusoikeuksien arviointi on jäänyt pistemäiseksi.
– On suhtauduttu hyväksyvästi siihen, että useiden perusoikeuksien toteutuminen surkastuu vähitellen vain, koska ei uskalleta rajoittaa jotakin muuta perusoikeutta.
– Laajentamalla koronapassin käyttöalaa edistettäisiin useiden perusoikeuksien toteutumista puuttumatta henkilökohtaisen vapauden suojattuun ydinalueeseen.
Lehtosen ja Nyblinin mukaan rokottaminen on tehokkain ja pitkällä aikavälillä ainoa kestävä keino torjua koronaviruspandemiaa. Rokotuskattavuus on nyt Suomen rokotuskäisessä väestössä lähes 80 prosenttia. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on häntäpäässä.
Suomessa on nyt rokottamattomien epidemia, ja rokottamattomat koronapotilaat kuormittavat sairaaloita.
– Kun käytännössä kaikilla on ollut mahdollisuus ottaa rokotus, muut potilaat kokevat epäoikeudenmukaiseksi, jos esimerkiksi sydänleikkausta siirretään sen takia, että tehohoitopaikan vie rokottamaton koronapotilas, Lehtonen ja Nyblin toteavat
– Jos rokotuskattavuutta ei lisätä lainsäädännön keinoin, epidemia seurauksineen pitkittyy.
