The Royal Society of Medicine kertoo Birminghamin yliopiston uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan pitkää koronaa voidaan ennakoida jo ensimmäisen infektioviikon oireista.
Tutkimuksen mukaan useamman kuin viiden koronaoireen esiintyminen ensimmäisen sairausviikon aikana korreloi vahvasti pitkän koronan kehittymiseen potilaan iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Tutkijat tunnistavat kaksi erilaista pitkän koronan oireyhtymää: toinen koostuu yksinomaan väsymyksestä, päänsärystä ja ylähengitysteiden vaivoista, toinen puolestaan sisältää laajempia häiriöitä, mukaanlukien jatkuvan kuumeen ja ruoansulatuselinten oireita.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että pitkään sairastettuna Covid-19-virus saattaa saada samanlaisen taudin kulun kuin muut koronavirukset SARS ja MERS. Noin 25 prosentilla SARS- ja MERS-potilaista oli vakavia oireita – mukaan lukien heikentynyt liikuntakyky ja keuhkojen vajaatoiminta – vielä kuusi kuukautta tautiin sairastumisen jäkeen.
Tutkijat ovat painottaneet, että pitkä korona vaikuttaa elämään monin muinkin tavoin.
– On näyttöä siitä, että akuutin koronan vaikutus potilaisiin ulottuu sairaalahoidosta pidemmälle, jatkuvaan elämänlaadun heikkenemiseen, mielenterveyteen ja työllisyyskysymyksiin. Ihmiset, jotka sairastavat pitkään koronan, tuntevat usein olevansa terveydenhuollon hylkäämiä ja saavat rajallisia tai ristiriitaisia neuvoja, kertoo tutkimuksessa mukana ollut tohtori Olalekan Lee Aiyegbusi.
Koronan yleisimpiä oireita ovat väsymys, hengenahdistus, lihaskipu, yskä, päänsärky, nivelkipu, rintakipu, ripuli, sekä heikentynyt haju- ja makuaisti. Asiantuntijoiden mukaan yli viiden näistä tyypillisimmistä oireista esiintyessä koronan sairastamisen ensimmäisellä viikolla, on olemassa korkeampi riski sairastua pitkään koronaan.
