Näin EU-sääntöjä pyritty selättämään – ”vanha selviytymisstrategia Moskovan kanssa”

Tutkija Katalin Miklóssy pelkää EU:n havahtuneen liian myöhään itäisen jäsenmaiden ongelmiin.
Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puoluejuhli voittoaan Bunapestissa 3. huhtikuuta 2022. LEHTIKUVA / AFP Attila Kisbenedek
Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puoluejuhli voittoaan Bunapestissa 3. huhtikuuta 2022. LEHTIKUVA / AFP Attila Kisbenedek

EU:n oikeusvaltiomekanismi saattaa tulla käyttöön liian myöhään, varoittaa tutkija Katalin Miklóssy Ajatuspaja Liberan tänään julkaisemassa Diktaattorin käsikirja eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan – raportissa.

Miklóssy toimii itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenala-vastaavana Helsingin yliopistossa. Hän viittaa käytännössä Unkariin ja Puolaan ja toteaa, miten näillä on itäblokin ajoista kokemusta ulkopuolelta tulevien ehtojen ja vaatimusten selättämiseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

EU:n komissio ilmoitti pari viikkoa sitten käynnistävänsä oikeusvaltiomekanismin Unkaria vastaan.

Miklóssy nostaa raportissa esiin kolme keinoa, miten Puolan ja Unkarin ”valtaeliitti on oppinut navigoimaan EU-sääntöjen viidakossa”.

Ensimmäistä hän kutsuu kaksoiskielen käytöksi, joka on ”vanha selviytymisstrategia Moskovan kanssa.”

EU:n suuntaan annetaan ymmärtää, että totellaan odotuksia, mutta samaan aikaan kotiyleisölle puhutaan päinvastaista. Miklóssyn mukaan kehitys oli vielä 2015 vuoteen asti verhottua, mutta 2020-luvulle tultaessa muuttunut jo avoimesti länsimaita pilkkaavaksi.

Viestinnässä EU:n kanssa pelataan EU:n termeillä ja oikeusvaltiosyytteisiin vastataan EU:n käsitteillä, mutta niitä ymmärretään tahallisesti väärin käyttäen hyväksi oikeusteknisiä yksityiskohtia.

Toiseksi Miklóssy mainitsee EU-tukien innovatiivisen väärinkäytön.

Poimintoja videosisällöistämme

Tukien jakamisen periaatteena toimivaa, EU:n vaatimaa kilpailutussääntöä noudatetaan nimellisesti. Samalla kuitenkin huolehditaan siitä, että vaikka kilpailu voi ollakin avoin, vallalle sopivat kandidaatit voittavat aina.

Tutkija toteaa, että oikeusvaltiomenetelmän tarkoitus on suitsia korruptiota, mutta ongelmana on, että korruption muodot vaihtelevat joustavasti.

Ulkopuolisten on vaikea tunnistaa, miten tällainen hienosäätö toimii tukien eri kohdealueilla ja hierarkiatasoilla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kolmanneksi Miklóssy nostaa esiin ”erilaisten tilaisuuksien hyödyntämisen”.

Yksi tällainen on ollut korona-pandemia, joka on tarjonnut mahdollisuuden kiristää keskitettyä valtaa entisestään. Koronakriisissä kun on harjoitettu kansalaisvapauksien rajoittamista myös vankemmissa demokratioissa ja EU:n jäsenmaat ovat sulkeutuneet, jolloin nationalismi ja kansallisvaltioiden intressit korostuvat.

Miklossy katsoo, että EU havahtui suhteellisen myöhään siihen, että Unkarissa ja Puolassa jatkunut kehitys ei ollut vain tilapäinen hairahdus demokratian tieltä, vaan toimenpiteitä vaativa uhka unionin perusarvoille.

Europarlamentaarikon mukaan vasemmisto vaati samaa 2000-luvun alussa.
Pääministerin mukaan maahan pudonneet lennokit ovat todennäköisesti Ukrainan.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan asiaan suhtaudutaan vakavasti.
Mainos