Verkkouutiset kertoi maanantaina, että työmarkkinakeskusjärjestöt ovat valmistelleet hallitukselle ratkaisuehdotusta irtisanomiskiistaan. Keskusjärjestöjen sorvaamassa esityksessä määräaikaisia työsopimuksia olisi helpotettu pienissä yrityksissä.
Uutinen levisi laajalti. Jo siinä vaiheessa, kun määräaikaisuuksia koskeva esitys tuli julkisuuteen, se oli hallitukselle jo tuttu. Viikonloppuna koeponnistetusta ehdotuksesta hallitus oli todennut, että määräaikaisten sopimusten helpottaminen ei riitä korvaamaan ay-liikkeen työtaistelutoimin vastustamaa irtisanomislakia.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies tviittasi Verkkouutisiin viitaten, että tilanne on niin vakava, että kaikkien on mietittävä tietä sopuun, jolla rajut lakot saadaan loppumaan. Hän totesi, että EK ei ole osapuoli, mutta he tukevat sovun löytymistä. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puolestaan sanoi, että taustakeskusteluja on käyty, mutta yhteisymmärrystä ei ole.
Iltapäivällä Helsingin Sanomat kertoi, että SAK:n johto ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto olivat olleet tapaamassa pääministeri Juha Sipilää (kesk.). Aalto sanoi, että keskusteluyhteys hallituksen kanssa oli löytynyt, vaikka neuvotteluprosessi ei ollut alkanut.
Kun työmarkkinajärjestöjen ehdotus oli tullut julkisuuteen, media kärtti tiistaina pääministeri Juha Sipilältä kommenttia, onko hallitus valmis vaihtamaan irtisanomislain määräaikaisiin työsopimuksiin. Sipilä sanoi ensin eduskunnan täysistunnossa ja sen jälkeen tiedotusvälineille, että määräaikaiset sopimukset eivät ole työllisyysvaikutuksiltaan riittävä toimi korvaamaan irtisanomislakia. Lisäksi ne heikentäisivät naisten työmarkkina-asemaa.
EK hyökkäsi pääministeriä vastaan
Heti kun pääministerin vastaus tuli julki, EK hyökkäsi voimalla pääministeriä vastaan. Muun muassa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle perusteli, että määräaikaisuuksien helpottaminen olisi juridisesti selkeä, toimiva tapa helpottaa työllistämistä pienissä yrityksissä.
Vaikka EK oli ilmoittanut, ettei se oli irtisanomiskiistan osapuoli, se otti julkisuudessa vahvasti omistajuuden määräaikaisuusehdotuksesta. Vielä seuraavana päivänä EK:n pääekonomisti Penna Urrila perusteli työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen paremmuutta blogissaan. Hänen mukaansa ainakaan tutkimusnäytön perusteella ei voida sanoa, että määräaikaisten sopimusten joustavoittaminen olisi heikompi vaihtoehto kuin kaavailtu irtisanomislaki.
Myös pääministeriltä kyseltiin tarkempia perusteluita työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen tyrmäämiselle. Pääministeri Sipilän talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen selvitti, että kyse oli kokonaisharkinnasta. Virkamiehet olivat arvioineet määräaikaisten työsopimuksien työllisyysvaikutukset epävarmoiksi jo kesällä, kun hallitus suunnitteli määräaikaisten sopimusten helpottamista alle 30-vuotiailta. Hallitus luopui hankkeesta, mutta henkilöperusteisen irtisanomisen valmistelua jatkettiin. Lisäksi määräaikaisuuksiin liittyi tasa-arvon kannalta ongelmia.
Pettikö SY:n pelisilmä?
Keskiviikkona Suomen Yrittäjät tuli julkisuuteen omalla ratkaisuehdotuksellaan kiistaan. Yrittäjäjärjestö esitti, että irtisanomislaki voidaan korvata joko paikallisella sopimisella työaikalaissa tai työllisyyspaketilla, johon sisältyi takaisinottovelvoitteesta luopuminen, sunnuntai- ja ylityökorvausten muuttaminen sopimuksen varaisiksi ja ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi. SY:tä syytettiin pelisilmän puutteesta. Yrittäjäjärjestön tarkoituksena olikin maalata vaihtoehto, joka olisi vielä pahempi kuin pöydällä ollut irtisanomislaki.
Pitkin viikkoa pääministeri Sipilä tapasi ammattiliittojen edustajia. Sipilälle selvisi, että erityisesti naisvaltaiset alat STTK:lainen Tehy etunenässä eivät tue määräaikaisten työsopimusten helpottamista. Samalla Sipilä pääsi lyömään kiilaa ay-liikkeen välille. Hän perusteli, ettei työmarkkinakeskusjärjestöjen sorvaama ehdotus kelpaa hallitukselle, koska siinä on naisten työmarkkina-asemaan liittyviä ongelmia.
Julkisuudessa Sipilä ehdotti työmarkkinajärjestöille, että hallitus on valmis vaihtamaan irtisanomislain paikallisen sopimisen lisäämiseen työaikalaissa, joka oli jo eduskunnan käsittelyssä. Kun Sipilä toi ehdotuksensa julki hallituksen luottamusäänestyksen yhteydessä, kaikki osapuolet Suomen Yrittäjiä myöten tiesivät, ettei vaihtokauppa kelpaa työmarkkinajärjestöille. Kokoomus oli tätä ehdottanut ja tällä kertaa siniset olisivat olleet siihen valmiita, mutta Sipilä itse epäröi. Ehdotuksesta oli keskusteltu jo pari viikkoa kulisseissa, ja Sipilän ulostuloa sen jälkeen pidettiin yrittäjä-äänestäjiä kosiskelevana poliittisena teatterina.
Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ilman luottamusmiestä sopijaosapuolena on ay-liikkeelle myrkkyä. Myöskään EK ei kannata sitä, että järjestäytymättömät yritykset saisivat sen jäseniä paremmat sopimisehdot. Jos hallitus olisi vienyt paikallista sopimista eteenpäin, se olisi saanut koko ay-liikkeen vastaansa Akavaa myöten. Koko irtisanomiskiista saikin alkunsa siitä, kun hallitus työmarkkinajärjestöjen vastustuksesta päätti kehysriihessä paikallisen sopimisen laajentamisen sijaan helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.
Hallitus ehti lyödä ehdotuksen pöytään
Hallitus tiesi, että palkansaajakeskusjärjestöt olivat kutsuneet hallintonsa koolle perjantaiksi. Keskusjärjestöjen tarkoituksena oli hyväksyä työmarkkinajärjestöjen ehdotus määräaikaisten työsopimusten helpottamisesta. Luonnos oli jo valmiina. Hallituspuolueiden ydinryhmä painoi pitkää päivää julkisuudelta piilossa, jotta hallitus ehtisi lyödä oman ehdotuksensa pöytään, ennen kuin työmarkkinakeskusjärjestöt lyövät lukkoon oman ehdotuksensa.
Sipilä kutsui palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajat Kesärantaan torstai-iltana eduskunnan kyselytunnin jälkeen. EK jätettiin pois, minkä arveltiin olleen näpäytys työnantajajärjestölle alkuviikon hyökkäyksestä pääministeriä kohtaan. Hallituspuolueiden puheenjohtajat työministeri Jari Lindströmin (sin.) kanssa esittelivät palkansaajajärjestöjen puheenjohtajille ratkaisuehdotuksen, jossa henkilöperusteista irtisanomista koskevasta lakipykälästä poistetaan yrityskoko. Lisäksi hallitus oli valmis ottamaan työmarkkinajärjestöt mukaan kolmikantaiseen valmisteluun, jossa työttömyysturvan aktiivisuusehtoja ja omatoimisen työnhaun mallia rukataan.
Heti tapaamisen jälkeen hallitus kertoi ehdotuksestaan tiedotusvälineille. Vaikutti siltä, että ratkaisu kiistaan on löytynyt.
Perjantaina palkansaajakeskusjärjestöjen hallitukset saivat pöydälleen hallituksen ratkaisuesityksen työmarkkinajärjestöjen oman esityksen sijaan. Se ei tietenkään kelvannut niille sellaisenaan, vaan palkansaajat vaativat päästä neuvottelemaan irtisanomislain perusteluista kolmikantaisesti.
Hallitus vastasi tähän pikapikaa, että yksityiskohtaiset perustelut työstetään virkamiesvoimin, mutta perusteluja voidaan käydä läpi kolmikantaisesti.
Julkisuudessa on jo teilattu, että mikään ei henkilöperusteisessa irtisanomisessa muutu, kun yrityskoko poistetaan pykälästä ja nykyinen oikeuskäytäntö kirjataan lakiin. Olennaista ovat kuitenkin lain perustelut, ja ne hallitus haluaa pitää pitkälti samoina kuin lakiluonnoksessa nyt on.
