Tekoälyn käyttö rekrytoinnissa on yleistymässä myös Suomessa, kertoo MTV.
Jyväskylän yliopistonopettaja Fanni Hollström-Mikkonen näkee tekoälyn hyödyllisyyden erityisesti rekrytoinnin alkuvaiheissa. Hänen mukaansa tekoäly voi hoitaa resurssisyöpöt tehtävät, jolloin asiantuntijoille jää enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen.
– Tekoälyn käyttö ei tarkoita, että rekrytoivien työpanos vähenee merkittävästi. Toivottavasti yrityksissä muistetaan tämä, eikä henkilöstöhallintoa lähdetä vähentämään tekoälyn kiilto silmissä, Hollström-Mikkonen sanoo MTV:lle.
MTV tiedusteli tekoälyn käytöstä osana rekrytointiprosessia isoilta työantajilta. Kyselyn perusteella tekoälyn käyttö painottuu pitkälti hakijaviestintään, työpaikkailmoituksien laatimiseen sekä kohdennettuun osaaja-hakuun.
Esimerkiksi Barona hyödyntää tekoälyä työnhakijoiden ja tehtävien ”kohtauttamisessa”. Työnhakijalle luodaan hakijaprofiili Barona Careers -palvelussa, jossa tekoäly ehdottaa tehtäviä myös aloilta, joihin hakija ei alun perin hakenut, mutta joihin hän sopisi osaamisensa perusteella.
Akind- konsernin alaisuudessa oleva Academic Work hyödyntää konsernin itse kehittämää tekoälyä etsiessään omasta tietokannastaan osaajia erityisesti tehtäviin, jotka eivät ole julkisessa haussa.
Eezy hyödyntää tekoälyä työvuorojen automaattisessa kohdentamisessa. Tämä niin sanottu automatching perustuu työntekijöiden osaamiseen ja kokemukseen, ei henkilökohtaisiin tekijöihin.
Elokuussa 2024 voimaan tullut EU:n tekoälyasetus määrittelee tekoälyn käytön riskit neljälle eri tasolle. Rekrytointi on määritelty korkean riskin alueelle, mikä tarkoittaa tiukkoja vaatimuksia muun muassa syrjinnän ehkäisyn ja tietosuojan osalta. Mikäli tekoälyasetuksen mukaisia kieltoja rikotaan, voivat seuraukset tulla kalliiksi.
