Lääkäreistä 69 prosenttia tekee edelleen yli 40 tunnin työviikkoa. Muilla ammattiryhmillä työviikko on lyhentynyt hyvinvointialueiden aloittamista edeltävästä ajasta. Työajan hallintamahdollisuudet kokee hyvinvointialueilla melko tai erittäin hyväksi 36 prosenttia lääkäreistä.
Tänään 8. lokakuuta 2025 on julkistettu Akava Works -raportti, jossa tarkastellaan hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteita ja työkykyä sekä niissä tapahtuneita muutosta hyvinvointialueiden aloittaessa ja niiden perustamisen jälkeen.
Tutkimuksessa analysoidaan Työterveyslaitoksen kunta- ja hyvinvointialueilla toteuttamia työhyvinvointikyselyjen tuloksia vuosilta 2021–2024 sekä seurantatuloksia syksyn 2024 kyselyistä. Tulosten mukaan henkilöstön koettu työkyky ensin heikentyi vuosien 2023–2024 kyselyssä, mutta parani lähelle uudistusta edeltänyttä tasoa syksyn 2024 kyselyssä.
Hyvinvointialueiden perustaminen ei näytä vaikuttaneen lääkärien työaikaan, vaan lääkärit tekevät ammattiryhmistä edelleen selkeästi pisintä työviikkoa. Syksyn 2024 kyselyssä 69 prosenttia lääkäreistä ilmoitti tekevänsä yli 40 tunnin työviikkoja. Lääkärin työaikaa pidentää päivystysvelvollisuus, joka tulee säännöllisen viikkotyöajan päälle. Tämän vuoksi useiden osa-aikaisesti työskentelevien lääkärien todellinen viikkotyöaika nousee yli 40 tuntiin. Muilla tutkimuksen ammattiryhmillä yli 40-tuntista työviikkoa tekevien määrä on noin puolet pienempi ja on kaikilla ammattiryhmillä laskenut alle sen, mitä raportoitiin ennen hyvinvointialueiden aloittamista.
Myös lähiesimiesten työviikot ovat muita ammattiryhmiä pidempiä, joskin yli 40 tunnin työviikkoja tekevien lähiesimiesten määrä on laskenut kymmenen prosenttiyksiköllä hyvinvointialueiden aloittamista edeltäneestä ajasta.
Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kokemus työaikojen hallinnasta on parantunut hieman koko tutkimuksen työntekijäaineistossa (37 prosenttia -> 39 prosenttia). Lääkärien ammattiryhmä jää tällä mittarilla kaikkien ammattiryhmien keskiarvon alle, 36 prosenttiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvinvointialueiden aloittamiseen on liittynyt heikentymistä henkilöstön koetussa työkyvyssä ja työolosuhteissa. Muutokset näyttävät kuitenkin jääneen tilapäisiksi, ja syksyn 2024 tutkimuksessa on palattu lähelle muutosta edeltävää tasoa. Viime viikkoina useat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet laajoista henkilöstöön kohdentuvista yt-neuvotteluista. Muutostilanteisiin liittyy riski työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin heikkenemisestä ja siksi tilannetta on seurattava tarkoin.
Tutkimuksen aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sotekuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa vertaillaan vuosien 2021−2022 kyselyaineistoa ja syksyn 2024 kyselyaineistoa. Koettua työkykyä ja työolosuhteita analysoitiin koko aineistossa sekä ammattiryhmittäin.
