Yhdysvaltain presidentti Donald Trump osallistuu elokuun lopulla toisen maailmansodan alkamisen 80-vuotismuistotapahtumaan Puolassa.
Tunnettu brittitutkija kehottaa Trumpia muistamaan myös Neuvostoliiton ja natsi-Saksan ulkoministerien nimeä kantavaa Molotov-Ribbentrop-sopimusta, joka johti kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineeseen sotaan.
Sopimus oli tutkija Iain Kingin mukaan sekä yllättävä että tuhoisa.
– Yllättävä, sillä natsit vastustivat kiivaasti neuvostokommunismia ja päinvastoin. Tämä syvä ideologinen ero oli vakuuttanut amerikkalaiset, brittiläiset ja ranskalaiset diplomaatit siitä, että Adolf Hitler ja Josif Stalin pysyisivät toistensa ikuisina vihollisina, Center for Strategic and International Studies -ajatushautomossa (CSIS) vierailevana tutkijana toimiva King toteaa tuoreessa artikkelissaan.
Tuhoisa sopimus oli hänen mukaansa siksi, että se antoi Hitlerille vapaat kädet hyökätä naapurimaihinsa joutumatta Neuvostoliiton sotatoimien kohteeksi.
– Hyökkäämättömyyssopimustakin merkittävämpiä olivat Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaiset lisäpöytäkirjat. Niitä ei julkistettu ennen vuotta 1992, jolloin Venäjän ulkoministeriö tuomitsi ne muodollisesti Neuvostoliiton purkamisen jälkeisten kuukausien aikana. Näissä salaisissa lausekkeissa Stalin ja Hitler olivat hyvin yksityiskohtaisesti suunnitelleet, kuinka he valloittaisivat ja jakaisivat Itä-Euroopan, King sanoo.
Lähes kahden vuoden ajan Neuvostoliitto ja natsi-Saksa olivat hänen mukaansa jopa niin läheisiä liittolaisia, että ulkoministeri Vjatšeslav Molotov väläytteli maansa liittymistä neljänneksi akselivallaksi Saksan, Italian ja Japanin rinnalle.
Järkyttävä sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton vuonna 1939 solmima sopimus on Kingin mukaan varoittava esimerkki siitä, mihin diplomatia voi pahimmillaan johtaa.
– Molotov-Ribbentrop-sopimus on yksi puhtaimmista esimerkeistä siitä, mitä tapahtuu, kun tällaiset yksilöt päättävät kansainvälisistä asioista hallitustensa ja kansalaistensa heitä rajoittamatta. Se myös varoittaa aliarvioimasta kilpailevien suurvaltojen (nykyisessä kontekstissa Kiina ja Venäjä) halukkuutta tehdä opportunistista yhteistyötä lyhyen aikavälin kansallisten tavoitteidensa saavuttamiseksi silloinkin, kun maiden pitkän aikavälin strategiset intressit ja ideologiat eivät vaikuta kohtaavan, King toteaa.
Sopimus muistuttaa hänen mukaansa myös siitä, että rajojen siirtely voimakeinoin ja vastoin kansalaisten tahtoa johtaa katastrofiin.
– Sopimus edesauttoi tappavinta sotaa, jonka maailma on milloinkaan nähnyt, hän sanoo.
Presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä suhtautuu Kingin mukaan sopimukseen aivan toisin. Putinin mukaan sopimus oli perusteltu, koska sen tavoitteena oli Neuvostoliiton turvallisuuden varmistaminen. Kulttuuriministeri Vladimir Medenski on jopa luonnehtinut sopimusta neuvostodiplomatian suureksi saavutukseksi.
Uhka on yhä olemassa
Vielä nykyäänkin on Kingin mukaan uhassa, että vihamieliset ja opportunistiset valtiot yhdistävät voimansa. Läpinäkyvyys on hänen mielestään siksi entistäkin tärkeämmässä roolissa.
– Kun presidentti Trump ja Puolan presidentti Andrzej Duda juhlistavat natsien vuonna 1939 muodostamaa uhkaa, heidän olisi hyvä muistaa sitä synkeää vahvojen miesten diplomatiaa, joka antoi Hitlerin aggressiolle vapaat kädet, hän sanoo.
– Molotov-Ribbentrop-sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja – ei vain Adolf Hitler – antoi sytykkeen suurimmalle väkivallalle, jonka maailma on koskaan kokenut.
Iain King on ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut muun muassa Britannian puolustusasiamiehenä Yhdysvalloissa sekä eri tehtävissä Afganistanissa, Libyassa ja Kosovossa.
