Nykypäivässä ja Verkkouutisissa julkaistussa kenraalien Nato-kantoja käsittelevässä jutussa viitattiin suurlähettiläs Antti Sierlan vuonna 2007 tekemään Nato-selvitykseen, jonka kerrottiin haudatun vähin äänin.
Selvityksestä oli sovittu hallitusneuvotteluissa ja sen perusteella oli tarkoitus arvioida Suomen sotilaallista asemaa tulevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.
Kyseessä oli virkamiesselvitys, joka ei sisältänyt suosituksia Natoon liittymisestä, mutta selvityksen myönteisyys yllätti etenkin jäsenyyttä vastustavat. Suurin kritiikki kohdistuikin siihen, että selvitystä ei pidetty tarpeeksi Nato-kriittisenä.
Silloinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen muistaa hyvin selvityksen ja sen ympärillä pyörineen julkisen keskustelun:
– Se oli tärkeä selvitys. Siinähän oikeastaan ensimmäistä kertaa lähdettiin selvittämään faktojen pohjalta Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.
Salolainen nostaa selvityksestä yhtenä tärkeänä yksityiskohtana esiin esimerkiksi Nato-jäsenyyden kustannukset. Selvityksessä hintalapuksi laskettiin tuolloin 39 miljoonaa euroa vuositasolla. Se oli vähemmän, kuin moni olisi odottanut.
– Selvitys oli meille – jotka halusimme tietää potentiaalisesta jäsenyydestä – hyvin arvokas ja tärkeä. Tietyissä piireissä se sai sen sijaan hyvin kielteisen vastaanoton. Ja sehän johtui tietysti siitä, että heistä tätä koko Nato-jäsenyysasiasta ei olisi Suomessa saanut puhua ollenkaan. Me taas kokoomuksessa olimme sitä mieltä, että tämä Nato-asia on syytä selvittää ja saada kansalaisille oikeaa tietoa siitä, mistä jäsenyydessä olisi kysymys.
Salolaisen mukaan selvitystä haluttiin ”painaa alas”, koska siinä esitettyjä huomioita pidettiin liian tulenarkana.
Selvityksen tekijäksi oli valikoitunut Suomen Nato-suurlähettiläänä toiminut Antti Sierla, jonka ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) nimitti tehtävään. Selvityksen valmisteluun osallistuivat myös silloinen valtiosihteeri Teija Tiilikainen, alivaltiosihteeri Markus Lyra ja prikaatikenraali Arto Räty.
Presidentti ja pääministeri ottivat etäisyyttä
Nato-selvityksestä oli kirjaus hallitusohjelmassa, mutta kirjaus oli osin tulkinnanvarainen, mitä tulee selvityksen poliittiseen painoarvoon tulevaa selontekoa ajatellen.
Käytännössä tämä mahdollisti jälkikäteen poliittisen kiistelyn siitä, oliko kyseessä ”vain” ulkoministeriön selvitys monien muiden joukossa vai hallituksen selvityksenä käsiteltävä ”painavampi paperi”, jonka oli määrä sitouttaa puolueita ja ulkopoliittista johtoa yhteisen linjauksen taakse.
Tasan kuukautta ennen selvityksen julkistamista tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Suomen Kuvalehdelle laajan haastattelun, jonka keskeinen viesti oli tässä: ei perustetta liittyä Natoon. Halonen antoi jutussa vahvasti ymmärtää, ettei hänelle ole vuosien saatossa kiikutettu jäsenyyttä vakuuttavasti perustelevia muistioita tai raportteja.
”On arvokasta, että presidentti osallistuu julkiseen keskusteluun, kun ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa valmistellaan. Toisaalta kielteinen kannanotto puolustusyhteistyöhön vie pohjan valmisteilla olevalta Nato-selvitykseltä”, lehti arvioi pääkirjoituksessaan presidentin haastatteluun viitaten.
– En pitäisi sitä yhteensattumana, arvioi ulkoasianvaliokunnan Salolainen presidentin ulostuloa ja jatkaa:
– Hänellä oli hyvin todennäköisesti ennakkotietoja siitä selvityksestä ja se oli ymmärtääkseni tällainen ennalta torjuva hyökkäys. Tiedän hyvin, että hän oli äärettömän, lähes hysteerisen Nato-vastainen ja kritisoi monesti – ilman sen suurempaa julkisuutta – taustalla niitä, jotka pyrkivät puhumaan Nato-jäsenyyden puolesta.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksessa ulkopoliittinen jännite kulki etenkin kokoomuksen ja SDP-taustaisen presidentin välillä. Keskusta tasapainotteli pääministeri Vanhasen johdolla välimaastossa.
Kokoomuksen mielestä Nato-selvityksen olisi pitänyt saada suurempi painoarvo niin poliittisissa pöydissä kuin julkisuudessakin. Puolue jäi tässä kuitenkin yksin.
Silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) muistelee puoli-ironisesti, että selvitys oli julkitulonsa jälkeen ”yksi tarkimmin varjeltuja salaisuuksia”, vaikka se päätettiinkin julkistaa.
– Selvitys haluttiin painaa alas eikä siitä haluttu käydä julkista keskustelua, sanoo Häkämies.
Jo pitkin syksyä niin presidentti Halonen kuin pääministeri Vanhanenkin olivat korostaneet, että kyseessä on ulkoministeriön selvitys, jonka näkemykset eivät sido hallitusta. Selvityksen julkistamisen jälkeen presidentti Halonen kommentoi sen sisältöä varsin niukasti. Pääministeri Vanhanen korosti, että selvitys on lähinnä teknisluontoinen ja että päätös jäsenyydestä on poliittinen.
Sierlan Nato-selvitys jätti kuitenkin jälkensä vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Siihen kirjattiin muun muassa – selvitykseen viitaten – että jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta vahvistava vaikutus. Selonteossa katsottiin myös ensi kertaa, että ”on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä”, vaikka edellytyksinä lueteltiinkin poliittinen yhteisymmärrys ja kansalaisten tuki hankkeelle.
Nato-selvittäjää motivoi pyrkimys ”suureen rehellisyyteen”
Selvityksen tekijä Antti Sierla perusteli selvitystään aikanaan sillä, että ”suomalaisilla on oikeus tietää, mitä he vastustavat”. Nato-selvitykseen liittyvää poliittista prosessia tai selvityksen saamaa vastaanottoa hän ei halua näin jälkikäteen lähteä millään tavoin kommentoimaan.
– Minulla oli yksi henkilökohtainen päämäärä tätä työtä tehdessäni ja se oli se, että kun tähän Nato-keskusteluun liittyi niin paljon erilaisia sumuverhoja, väitteitä ja uskomuksia, niin voisinko kirjoittaa asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat. Tai miten ainakin itse näen niiden todellisuudessa olevan. Ja pyrkiä näin suureen rehellisyyteen, Sierla kommentoi asiaa.
Verkkouutiset pyysi tätä juttua varten haastattelua myös nykyisin eduskunnan puhemiehenä toimivalta Matti Vanhaselta sekä presidentti Tarja Haloselta. Vanhanen ei ehtinyt työkiireidensä vuoksi antaa haastattelua ja Halonen oli sairaslomalla.
LUE MYÖS: Tällainen oli kohuttu Nato-selvitys: Jäsenyys toisi ”merkittävää lisävoimaa”
