Keskustelusta odotetaan huomenna tiistaina vilkasta, kun kansanedustajat pääsevät linjaamaan kantojaan hallituksen esitykseen, joka irrottaisi Suomen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hallituksen esityksessä viitataan turvallisuusympäristön muutokseen ja sopimuksesta irtautumista perustellaan Puolustusvoimien sekä puolustusministeriön puolustuspoliittisilla arvioilla.
Puolustusvoimien tähän liittyvää selvitystä ei ole julkistettu, mikä on herättänyt osin arvostelua lausuntokierroksella. Hallituksen esityksessä viitataan sen salaamiseen julkisuuslain perusteella, koska selvitys sisältää Puolustusvoimista tietoa, joiden luovuttaminen voisi vahingoittaa tai vaarantaa maanpuolustuksen etua. Selvityksen ei salassa pidettävät osuudet on kuvattu puolustusministeriön erikseen julkaisemassa muistiossa.
Muistion mukaan ”selvityksen johtopäätöksenä Puolustusvoimat suosittaa jalkaväkimiinojen palauttamista osaksi Puolustusvoimien suorituskykyjen kokonaisuutta”.
– Puolustusvoimien laatiman selvityksen mukaan jalkaväkimiina on yksinkertainen ja kustannustehokas ase, jolla on mahdollista tehokkaasti täydentää Puolustusvoimien muita suorituskykyjä osana Suomelta edellytettyä kykyä pitkäkestoiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa. Jalkaväkimiinoilla on useita käyttötarkoituksia, eikä niitä voida täysin korvata muilla järjestelmillä. Ne muun muassa hidastavat vihollisen liikettä, tehostavat muiden aseiden tehoa ja aiheuttavat viholliselle miinakauhua. Järjestelmä soveltuu helppokäyttöisyytensä puolesta hyvin varusmiesten ja reserviläisten kouluttamiseen ja käyttöön. Lisäksi kyseessä on huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden kannalta hyödyllinen asejärjestelmä, sillä jalkaväkimiinat ovat yksinkertaisena teknologiana kustannustehokkaita, helppoja valmistaa tarvittaessa suurissa määrin kotimaisesti ja lisäksi järjestelmä kestää hyvin varastointia.
Muistiossa viitataan edelleen Puolustusvoimien selvitykseen, jonka mukaan jalkaväkimiinojen korvaamisprojektin voidaan katsoa tuottaneen järjestelmän poistumista korvanneen suorituskyvyn ”silloisen tilanteen ja uhkakuvan mukaisesti.”
– Muuttuneen uhkakuvan vuoksi miina-asetta ei kuitenkaan sellaisenaan voi täysimääräisesti korvata ottaen huomioon sen suorat ja välilliset vaikutukset taistelukentällä.
Selvityksen johtopäätöksissä viitataan laajamittaisen ja pitkäkestoisen sodan paluuseen Eurooppaan Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa 2022.
– Havainnoissa Ukrainan sodasta käy selkeästi ilmi, että teknologisesta kehityksestä huolimatta perinteinen jalkaväen käyttö on säilyttänyt merkityksensä taistelun kuvassa. Uudet asejärjestelmät, esimerkiksi droonit, eivät ole täysin korvanneet tavanomaisia asejärjestelmiä, vaikka vaikuttavatkin tulenkäytön kokonaisuudessa. Venäjä on käyttänyt Ukrainan rintamilla jalkaväkeä runsaasti ja kulutussotamaisesti, referoidaan muistiossa.