Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) korostaa, ettei ministeriö ole puuttunut eikä aio jatkossakaan puuttua Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprosessiin. Ministeri toteaa vastauksessaan aiheesta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen, että tutkimuksen käytännön toteutuksessa Luke on itsenäinen ja riippumaton tutkimusorganisaatio.
– Ministeriö pyrkii omalta osaltaan varmistamaan edellytykset Luken laadukkaalle, vaikuttavalle ja riippumattomalle tutkimus- ja asiantuntijatyölle, Essayah kuvaa.
Kirjallisessa kysymyksessään kansanedustaja Jaana Strandman (ps.) viittasi Luonnonvarakeskuksen hiilinieluista paljastuneisiin ”virhearvioihin” ja kysyi, miten hallitus aikoo varmistaa arvioiden vastaavan nykyistä paremmin ”kentällä havaittua todellisuutta” ja miten hallitus aikoo puuttua tähän.
Strandmanin mukaan kun Luken tutkimuksia käytetään eduskunnassa poliittisten päätösten perustana, ”ei riitä, että virheitä korjataan jälkikäteen”.
Luonnovarakeskuksen uusista laskelmista, joiden mukaan Suomen metsät ovatkin olleet hiilinielu, uutisoitiin laajalti joulukuussa.
Essayah painottaa vastauksessaan, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvihuonekaasuinventaario tuottaa ”parhaan saatavilla olevan kansallisen, tutkittuun tietoon pohjautuvan arvion metsien hiilipäästöistä ja nieluista”.
– Laskentamenetelmiä ja arvioita parannetaan kuitenkin jatkuvasti kertyvän tiedon pohjalta. Muihin sektoreihin verrattuna maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarioon liittyy erittäin suuria epävarmuuksia, jotka syntyvät mitattavien kohteiden otannasta, mittauksista sekä laskentaan käytettävistä tilastotiedoista ja malleista. Maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin vaikuttavat tekijät ovat muita sektoreita monimutkaisempia, sillä biologisten prosessien lisäksi tuloksiin vaikuttavat merkittävästi myös toimintaympäristön muutokset, kuvaa Essayah.
Maa- ja metsätalousministeri toteaa ministeriön kohdentaneen pysyvää lisärahoitusta kasvihuonekaasuinventaarion kehittämiseen IPCC:n ja EU:n LULUCF-asetuksen velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi hallitus on kohdentanut vuoden 2024 lisätalousarviossa kaksi miljoonaa euroa rahoitusta kasvihuonekaasuinventaarion ja seurantajärjestelmän kehittämiseen vuosille 2024–2026.
Essayah viittaa vastauksessaan myös ministeriön jo keväällä Lukelta tilaamaan hiililaskennan riskianalyysiin, jonka on määrä valmistua tammikuussa 2026 ja jossa tarkastellaan metsien maaperän ja puuston kasvihuonekaasulaskentaan liittyviä epävarmuuksia.
– Selvityksessä arvioidaan esimerkiksi, missä määrin inventaariotiedoissa tapahtuneet muutokset ovat seurausta laskennan kehittymisestä, missä määrin metsien käsittelyssä tapahtuneista muutoksista ja mikä vaikutus ilmaston lämpenemisellä on ollut.
Essayh toteaa lisäksi Helsingin yliopiston käynnistävän laajan hankkeen hiilinielujen ja hiilivarastojen tutkimuksen sekä seurantajärjestelmien kehittämiseksi. Hanketta rahoitetaan valtioneuvoston kanslian myöntämällä 8,1 miljoonan euron avustuksella ja tästä linjattiin hallituksen kevään puoliväliriihessä.
