Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut merkittäviä ja pitkäkestoisia muutoksia turvallisuusympäristöömme, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) 244. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina.
– Kuten tiedämme, Nato-jäsenyysprosessi on vielä kesken, mutta haluan korostaa sitä, että Naton jäsenenäkin vastaamme puolustuksestamme ensisijaisesti itse. Sitä Natokin meiltä odottaa. Suomen puolustuksen perusta on siis jatkossakin yleinen asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto, hän sanoi.
Hänen mukaansa Venäjän käynnistämä laajamittainen hyökkäys korostaa riittävän puolustuskyvyn välttämättömyyttä kaikissa tilanteissa.
– Uskottava puolustuskyky edellyttää ajanmukaista ja käyttökuntoista, taistelukentän vaatimukset täyttävää puolustusmateriaalia, riittäviä ampumatarvike- ja varaosavarantoja, Puolustusvoimien henkilökunnan ja reserviläisten riittävää osaamista sekä erityisesti koko kansakunnan korkeaa maanpuolustustahtoa.
Kaikkosen mukaan, vaikka perusta onkin kunnossa, vaativat käynnissä oleva Ukrainan sota ja tuleva Nato-jäsenyys edelleen panostusta kansallisen puolustuksen järjestelyihin.
– Kiteytettynä; Puolustusvoimat tarvitsee enemmän henkilöstöä ja vielä nykyistäkin paremman materiaalisen valmiuden.
Hänen mukaansa kulunut vuosi on osoittanut, että materiaalin osalta ns. virtuaalivarastojen aika on ohi, sillä ne myös näyttävät pysyvän virtuaalisena.
– Tärkein materiaali on oltava omassa hallussa. Sillä kun kriisi on ovella, varastojen täyttäminen ei onnistu. Vakuutukset on siis otettava ennen kuin vahinko tapahtuu.
Kaikkonen totesi, että onneksi Suomessa ei olla oltu sinisilmäisiä.
– Puolustuskykyämme on kehitetty uhkalähtöisesti pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena. Ukrainassa käytävä sota on osoittanut kehittämisemme lähtökohdat oikeiksi. Kyky käydä pitkäkestoista konventionaalista sotaa koko maan alueella, yhdistettynä huipputeknologian tuomiin suorituskykyihin on oppi mitä Ukrainan sota on meille osoittanut, puolustusministeri summasi.
Kuluvana vuonna puolustukseen käytetään kokonaisuudessaan 6,1 miljardia euroa.
Kaikkosen mukaan materiaalisen valmiuden kehittäminen sisältää sekä olemassa olevien perusampumatarvikkeiden varastomäärien kasvattamista että uusien asejärjestelmien hankkimista.
– Täydennämme siis pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastaamme Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Ampumatarvikkeiden ja varaosien varastomääriä kasvatetaan siis pysyvästi, hän kertoi.
Kaikkonen totesi, että ”ihan uusiakin kykyjä hankitaan”.
– Aloitan ilmapuolustuksen kehittämisellä. Tälläkin hetkellä, ilmapuolustuksemme suorituskyky toki on erittäin hyvällä tasolla. Pystymme operoimaan tehokkaasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa kaikkien puolustushaarojen kesken.
Kaikkonen muistutti, että joulukuussa 2021 hallitus teki päätöksen korvata Hornetien suorituskyky 64 F-35-hävittäjällä, joilla turvataan Ilmavoimien taistelukyky aina 2060-luvulle saakka.
– Ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä parannetaan täysin uudella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä ja hanke alkaa kaartua loppusuoralle. Tarkoitus on tehdä päätöksiä ihan lähiviikkoina, Kaikkonen kertoi.
– Ukrainan sodan oppina, varaudumme torjumaan myös lennokkien muodostamaa kasvavaa uhkaa, eli kehitämme Puolustusvoimien lennokintorjuntakykyä. Myös omia lennokkisuorituskykyjä tullaan kehittämään, hän sanoi.
Kaikkosen mukaan maavoimille hankitaan lisäksi panssarintorjunta-aseita, taistelijan varusteita, tykistöä, panssaroituja ajoneuvoja ja kenttähuoltomateriaalia.
– Merivoimien puolella Laivue 2020 -hanke etenee ja tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla saadaan operatiiviseen käyttöön neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia, hän jatkoi.
