Tähän mennessä suurin osa Afrikasta vaikuttaa selvinneen koronaviruspandemiasta yllättävän pienillä tartuntamäärillä.
Suurimmat epidemia-alueet sijaitsevat mantereen pohjoisosissa, sillä noin kolmasosa yhteensä yli 72 000 tartunnasta on tilastoitu Egyptissä, Algeriassa ja Marokossa.
Syitä on haettu muun muassa Afrikan suhteellisen nuoresta väestöstä, muiden patogeenien aiheuttamasta immuunivasteesta ja ilmasto-olosuhteista.
Koronaviruksen on arveltu leviävän heikommin kosteissa ilmastoissa, ja myös runsas auringonvalo voi eliminoida viruksen nopeammin pinnoilta. Toisaalta esimerkiksi Singaporessa ja Brasiliassa epidemia on levinnyt monien muiden maiden tapaan.
Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (Africa CDC) johtaja John Nkengasong uskoo ilmiön selittyvän Afrikan maiden nopeilla rajoitustoimilla. Sairaanhoidon infrastruktuuri ja tietyt käytännöt olivat valmiina ebolaepidemian jäljiltä myös Etelä-Sudanin kaltaisissa köyhissä valtioissa.
– Tilanne on nyt tämänkaltainen, koska Afrikan mantereella reagoitiin aggressiivisesti, Nkengasong sanoo New Yorker -lehdelle.
Kriisitila ei näkynyt Euroopan lentokentillä
Tutkija Ingrid Gercama kertoo matkustaneensa maaliskuun alussa Alankomaista Etelä-Sudanin pääkaupunkiin Jubaan. Hänet ohjattiin erilliseen tarkastuskonttiin, jossa terveysviranomaiset mittasivat tulijoiden ruumiinlämpöä.
Gercamalta tiedusteltiin matkustus- ja terveystietoja sekä yhteystietoja matkan aikana. Seinät olivat täynnä Covid-19:stä varoittavia julisteita ja ohjeita. Kaikkien tulijoiden oli pestävä kätensä tilaan tullessa ja sieltä lähtiessä.
Tutkija poistui maasta maaliskuun 19. päivänä, jolloin kaikkien tulijoiden karanteenit oli jo aloitettu. Lennot lopetettiin muutamaa päivää myöhemmin.
Ingrid Gercama hämmästeli erilaista kriisiasennetta saavuttuaan välilaskun kautta Tukholmaan. Kukaan ei kerännyt matkustajien yhteys- ja terveystietoja tai mitannut lämpötiloja.
Tilanne oli samankaltainen Amsterdamissa. Passintarkastuksessa ei näkynyt koronaviruksesta kertovia tiedotteita tai muita terveysohjeita.
– He eivät edes kehottaneet minua siirtymään vapaaehtoiseen kotikaranteeniin. Tein kuitenkin niin, koska se tuntui maalaisjärjen mukaiselta, Gercama sanoo.
Columbian yliopiston professori Jeffrey Sachsin mukaan Afrikassa ja Aasiassa on koettu viime vuosikymmeninä karulla tavalla epidemioiden seuraukset.
– Tilanne riistäytyi käsistä Yhdysvalloissa ja Euroopassa osittain sen vuoksi, että epidemioiden oletettiin koskevan vain muita osia maailmasta, Sachs pohtii.
