Keskustelu ydinasepelotteesta on ollut viime päivinä aktiivista Euroopassa ja Pohjoismaissa. Esillä on ollut etenkin Ranskan aloite ”haavoittamattomasta saaristosta”.
Aloite on saanut osakseen myös voimakasta arvostelua ja joidenkin väitteiden mukaan se olisi tekemässä Suomesta ydinasevaltion.
Europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok./EPP) mukaan aloitteen syytä olisi hyvä avata Suomessa. Viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan kirjoituksessa hän käy lyhyesti läpi, missä aloitteessa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan.
– Ranskan ydinase hajautettuna Eurooppaan on moninkertaisesti tehokkaampi kuin keskitettynä Bretagneen. Venäjä ei siten pysty tuhoamaan sen ilmakomponenttia yhdellä koordinoidulla iskulla, Aaltola sanoo.
Hänen mukaansa se on Ranskan presidentti Emmanuel Macronin aloitteen strateginen ydin ja se nostaa kynnystä ydinaseiden käytölle koko Euroopassa.
– Siksi Ruotsi ja Tanska ovat mukana. Norja ei ole ”sulkenut ovea”.
Hänen mukaansa asiaan liittyy yksi kysymys, joka jää liian vähälle huomiolle: milloin hajauttaminen tapahtuu?
– Pelote on tehokkaimmillaan rauhattomassa vaiheessa kriisin mahdollisesti eskaloituessa, ei sodan alkaessa. Hajautus pitää tehdä ennen kuin laukaisin on jo [Vladimir] Putinin kädessä. Tämä tarkoittaa nyt tehtävää infrastruktuuria, harjoituksia ja poliittisia sitoumuksia.
Aaltolan mukaan ttässä törmätään rauhan käsitteen ongelmaan. Muut pohjoismaat ovat poliittisesti linjanneet, että rauhan aikana ydinaseiden sijoitus ei tule kysymykseen. Suomessa asia on vielä tiukemmin koodattu lakiin.
– Miksi sitten keskustelu elää muissa Pohjoismaissa? Se liittyy siihen, että sodan uhkan vallitessa on vaikea puhua binäärisesti rauhantilasta, Aaltola huomauttaa.
Aaltola huomauttaa, että elämme tällä hetkellä rauhattomassa tilanteessa.
– Emme sodassa, mutta emme rauhassa.
Hänen mukaansa Venäjä on suunnitellut alkuvaiheen toimintansa juuri tälle harmaalle vyöhykkeelle: hybridivaikuttaminen, sabotaasi, painostus.
– Kaikki siinä tilassa, jossa länsimainen päätöksenteko on kaikkein jähmettyneintä, kuten Suomenkin hapuileva ja arasteleva keskustelu osoittaa.
Siksi perinteinen asettelu rauhan ja sodan välillä on Aaltolan mielestä strategisesti vanhentunut.
– Pelote, joka aktivoituu vasta formaalin sotatilan alkaessa, aktivoituu liian myöhään. Se on suunniteltu estämään sota, mutta jos harjoiteltuja suunnitelmia ei ole, se ei estä sotaa, Aaltola huomauttaa
Siksi Macronin aloitteen eurooppalaisemmasta pelotteesta todellinen arvo ei Aaltolan mukaan ole siinä, mitä tapahtuu sodan syttyessä, vaan siinä mitä rakennetaan nyt, jotta sotaa ei synny.
– Tämä on myös se kysymys, johon Suomen käynnissä oleva lakikeskustelu vastaa tai jonka se jättää vastaamatta.