Euroalueen inflaatio hidastui heinäkuussa. Euroopan Keskuspankki nosti kuitenkin ohjauskorkoaan 0,25 prosentilla heinäkuun lopussa. Samalla EKP kommentoi mystisesti syyskuun kokousta. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi, että keskuspankki ei tule ainakaan laskemaan korkoja.
– EKP on sitoutunut pitämään rahapolitiikan riittävän supistavana, jotta inflaatio laskisi kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen. Näyttää siltä, että EKP ottaa viimeisen kokouksensa jälkeen tuumaustauon ja antaa rahapoliittisten päätösten vaikuttaa. Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, niin korkoja ei tulla enää nostamaan, sanoo ekonomisti Juha Tervala Verkkouutisille.
– Toisaalta en usko, että korkoja tullaan laskemaankaan kovinkaan nopeasti, jos inflaatioluvut eivät tarjoa suuria yllätyksiä.
Suomalaiset asuntovelalliset ovat olleet kurimuksessa korkeiden kustannusten takia. Ekonomistit ovat ennustaneet, että korkojen nosto voi olla nyt tiensä päässä, mutta nollakorkoihin ei palattaisi.
Poikkeuksen tähän joukkoon teki Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Hän ennusti heinäkuussa Ylen Ykkösaamussa, että vuonna 2025 voisimme elää taas nollakorkojen aikaa. HS:n uutisen mukaan Kangasharju uskoi, että asioiden mennessä hyvin nollakorkojen ajassa voitaisiin olla jo puolentoista vuoden päästä. Kangasharju sanoi, että hän ei sanonut tätä totuutena, mutta piti sitä mahdollisena.
Osa ekonomisteista näkee, että nollakorkoaika oli poikkeuksellinen aika, jota ei tulla enää näkemään. Juha Tervala ei yhdy heidän näkemyksiinsä vaan on taipuvainen Etlan toimitusjohtajan kanssa samalle kannalle.
– Mielestäni Aki Kangasharjun esittämä ennustus on täysin realistinen. Se on samansuuntainen ennustus kuin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennustus tältä keväältä, Juha Tervala sanoo.
– Uskon, että tulemme palaamaan matalien korkojen aikaan. Matalat korot ovat tulevaisuudessa uusi normaali. Tämä johtuu säästämisen kysynnästä ja tarjonnasta. Ne määrittävät reaalikoron, joka tasapainottaa talouden pidemmällä aikavälillä.
Rakenteelliset tekijät painavat korkoja alaspäin
Aki Kangasharjun mukaan nollakorkoaika johtui rakenteellisista tekijöistä. Hän nimesi kolme rakenteellista tekijää. Ensimmäinen on teollisuuden rakennemuutos, jossa palvelukeskeisemmäksi muuttunut talouden rakenne vaatii vähemmän investointeja. Toinen on demografinen muutos, jossa väestö elää pidempään ja heille kertyy enemmän säästöjä.
Kolmanneksi syyksi Kangasharju nosti kiristyneen suurvaltapolitiikan ja siitä seuraavan valtioiden sisäänpäin kääntymisen. Kaksi ensimmäistä syytä ovat sellaisia rakenteellisia tekijöitä, jotka Juha Tervala on valmis allekirjoittamaan.
– Teknologian uudistumisen myötä talouskasvu henkeä kohti on hidastunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Teknologiamurroksen myötä uusia investointikohteita ei ole ja säästämiselle ei ole yhtä suurta tarvetta kuin aiemmin. Monet teknologiat ovat sellaisia, että ne eivät vaadi taakseen enää valtavia investointeja. Maailman suuryritykset ovat nykyään teknologiayrityksiä, jotka eivät vaadi suuria pääomia. Niiden kassoissa on miljardeja euroja rahaa, Tervala sanoo.
– Toiseksi demografiset tekijät ovat muuttuneet ja ihmiset elävät pidempää kuin aiemmin.
Eläkesäästäminen on lisääntynyt ja ihmisten säästämisaste on isompi. Nämä tekijät ovat johtaneet siihen, että ihmiset säästävät enemmän ja säästämiselle on vähemmän kysyntää. Se tarkoittaa sitä, että matalat reaalikorot ovat olleet pitkäaikainen ilmiö. Ne ovat laskeneet trendinomaisesti kaikissa länsimaissa jo 1990-luvusta asti.
Tervalan mukaan rahapolitiikalla pyritään vaikuttamaan lyhytaikaisiin korkoihin. Matala reaalikorko kuitenkin vetää myös rahapolitiikkaa alaspäin, koska sen pitää pyrkiä tasapainottamaan tilannetta.
– Reaalikorko on nykyään länsimaissa todennäköisesti negatiivinen tai nollan tuntumassa. Samat reaaliset tekijät, jotka olivat olemassa ennen lyhyttä korkeammin korkeiden aikaa, on olemassa yhä. On erittäin todennäköistä, että palaamme lyhyiden korkojen aikaan heti, kun inflaatio hidastuu.
Korot voivat kääntyä laskuun jo tänä vuonna
Juha Tervala muistuttaa, että Euroopan Keskuspankin mandaatti pitää inflaatio kahdessa prosentissa ohjaa sen tekemistä.
– Se myös määrittää sen, milloin korkoa voidaan alkaa laskemaan. Keskuspankit ovat puhuneet, että pidempien korkojen aika voi kestää pidempään, mutta jossain vaiheessa inflaatio rupeaa hidastumaan, Tervala sanoo.
– Korkojen lasku voi olla hyvinkin edessä jo loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Ajoitusta on vaikea sanoa, mutta korkeiden korkojen aika ei tule olemaan pitkäkestoinen ja korkoja tullaan laskemaan.
Tervala ennustaa, että jo vuoden sisällä tulemme näkemään EKP:n laskevan korkoja. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju piti mataliin korkoihin tai jopa nollakorkoihin palaamista mahdollisena kulkuna. Tervala pitää tätä todennäköisenä jopa lähitulevaisuudessa.
– Vähintään kahden vuoden perspektiivillä tulemme näkemään korkojen laskua ja tulemme palaamaan matalien reaalikorkojen aikaan. Se on kaikista todennäköisin skenaario tulevaisuudessa.
